Generated by All in One SEO v4.9.10, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site. # RAKENNUKSET Tietopaketti rakennuksista ## Sitemaps - [XML Sitemap](https://www.rakennukset.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website. ## Artikkelit - [1900-luvun alun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1900-luvun-alun-omakotitalo/) - 1900-luvun alun omakotitalo on rakennettu hirsistä luonnonkivisokkelin päälle. Julkisivu on laudoitettu ja vesikatto on harja-, auma- tai mansardikatto. - [Kosteusvaurioitunut rakennus](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/kosteusvaurioitunut-rakennus/) - Lue miten toimia, jos epäilee homevauriota, miltä home haisee, onko home vaarallista, oireet hometalossa, hometalon korjaus, mistä tunnistaa hometalon? - [Valesokkelirakenne eli piilosokkeli](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/valesokkelirakenne-eli-piilosokkeli/) - Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen ja tunnetuin riskirakenne, joka löytyy erityisesti 1960…90-luvuilla rakennetuista pientaloista. - [Tarkastuslista asuntokauppaan – omakotitalo, paritalo tai rivitalo](https://www.rakennukset.fi/blogit/tarkastuslista-asuntonayttoon-omakotitalo-pari-tai-rivitalo/) - Mihin asioihin rakennusalaa tuntematon voi kiinnittää huomiota talokaupoilla? Ohjeet on tarkoitettu omakotitalon, paritalon tai rivitalon asuntonäyttöä varten. - [Asuntokaupan kuntotarkastus - opas ostajalle ja myyjälle](https://www.rakennukset.fi/blogit/asuntokaupan-kuntotarkastus/) - Lue mm. mitä kuntotarkastus sisältää, tarkastuksen hinta, kuka maksaa, onko tarkastus pakollinen, milloin tarkastus kannattaa tehdä, kuntotarkastajan pätevyys? - [Vanhan talon ostaminen – Huomioi nämä asiat!](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/vanhan-talon-ostaminen/) - Tässä artikkelissa kerron miten vanhan talon ostaminen tehdään niin, että vältyt talokauppariidoilta ja ikäviltä yllätyksiltä. - [Omakotitalon riskirakenteet](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/omakotitalon-riskirakenteet/) - Lue mikä on riskirakenne, milloin riskirakenteita on käytetty, onko riskirakenne aina vaurioitunut, mitä riskirakenteita omakoti-, pari- ja rivitaloissa on? - [Sisäpuolelta eristetty kellarin seinä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/sisapuolelta-eristetty-kellarin-seina/) - Sisäpuolelta eristetyt kellarin seinät ovat yleinen riskirakenne, joka oli käytössä sekä kerrostaloissa että pientaloissa erityisesti vuosina 1940–1990. - [Kellarin kattorakenne rintamamiestaloissa](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/kellarin-kattorakenne-rintamamiestaloissa/) - Erityisesti rintamamiestaloissa käytetty kellarin ja 1.kerroksen välinen betonilaatan päälle tehty puukoolattu välipohja on riskirakenne reuna-alueella. - [Maanvastainen puukoolattu lattia](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/maanvastainen-puukoolattu-lattia/) - Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne on pientalojen yleinen riskirakenne, jota käytettiin erityisesti vuosina 1960–1990. - [Lattiapinnan alapuolinen puurunkoseinä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/lattiapinnan-alapuolinen-puurunkoseina/) - Lattiapinnan alapuolelta alkava puurunkoinen seinä on tavallinen, pientalojen kantavissa sekä huoneistojen välisissä väliseinissä käytetty riskirakenne. - [Puurunkoinen tiiliverhottu ulkoseinä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/puurunkoinen-tiiliverhottu-ulkoseina/) - Puurunkoinen tiiliverhoiltu ulkoseinärakenne ilman tuuletusrakoa on yleinen riskirakenne, joka oli käytössä pientaloissa erityisesti vuosina 1960–1990. - [Tasakatto ilman kallistuksia](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/tasakatto-ilman-kallistuksia/) - Tasakatto ilman kallistuksia on pientalojen harvinainen, lähinnä 1970-luvulla käytetty riskirakenne. Tasakatto on usein muutettu harja- tai aumakatoksi. - [Puurossipohja ilman tuuletusta](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/puurossipohja-ilman-tuuletusta/) - Huonosti tuulettuva puinen rossipohja on yleinen riskirakenne, jota on käytetty erityisesti ennen toista maailmansotaa rakennetuissa omakotitaloissa. - [Kellarin seinä ilman vedeneristystä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/kellarin-seina-ilman-vedeneristysta/) - Kellarin maanvastaiset, yleensä harkoista muuratut vedeneristämättömät seinät ovat erityisesti 1980…2000-luvuilla pientaloissa käytetty yleinen riskirakenne. - [Kantava betonialapohja puukorokelattialla](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/kantava-betonialapohja-ylap-eristyksella/) - Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehty puinen lattiarakenne ilman laatan alla olevaa eristystä on pientaloissa ennen 2000-lukua käytetty riskirakenne. - [Loiva vesikatto ilman tuuletusta](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/loiva-vesikatto-ilman-tuuletusta/) - Loiva vesikatto ilman toimivaa tuuletusta on yleinen riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa että kerrostaloissa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla. - [Vanha hirsirakenteinen ulkoseinä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/vanha-hirsirakenteinen-ulkoseina/) - Ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsiulkoseinä on yleinen riskirakenne, joka löytyy lähes kaikista ennen 1930-lukua rakennetuista omakotitaloista. - [Tiiviillä päällystetty betonialapohja](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/tiiviilla-paallystetty-betonialapohja/) - Tiiviillä (esim. muovimatto) päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on erityisesti kellareissa käytetty riskirakenne. - [Puurunkoinen ulkoseinä ilman tuuletusta](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/puurunkoinen-ulkoseina-ilman-tuuletusta/) - Tiiviillä pinnoitettu puurunkoinen seinä, jossa julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, on riskirakenne, joka on tavallinen mm. rintamamiestaloissa. - [Kaksoisbetonilaatta-alapohja](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/kaksoisbetonilaatta-alapohja/) - Kaksoisbetonilaatta-alapohja, jossa laattojen välissä lämmöneristeenä on lastu- tai mineraalivilla, on pien- ja kerrostaloissa käytetty riskirakenne. - [Vino yläpohja ilman tuuletusta](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/vino-ylapohja-ilman-tuuletusta/) - Vino vesikatteen suuntainen tuulettumaton yläpohja on yleinen riskirakenne erityisesti rintamamiestaloissa ja sitä vanhemmissa 2-kerroksisissa omakotitaloissa. - [2020-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/2020-luvun-omakotitalo/) - 2020-luvun omakotitalo on moderni, linjakas ja pelkistetyn näköinen. Talo on puurunkoinen, mineraalivillalla eristetty ja lautaverhoiltu pakettitalo. - [2020-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/2020-luvun-kerrostalo/) - 2020-luvun kerrostalossa on puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu, betonielementeistä kasattu sisäkuori sekä näyttävä jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä. - [Radon rakennusten sisäilmassa](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/radon-rakennusten-sisailmassa/) - Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin. - [2010-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/2010-luvun-omakotitalo/) - 2010-luvulla omakotitalojen ulkonäkö muuttui modernimpaan suuntaan. Talo on yleensä puurunkoinen ja lautaverhoiltu. Murrettu harjakatto on yleinen. - [Vesikattorakenteet eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/vesikattorakenteet-eri-aikakausina/) - Savutupiin tehtiin hirsirakenteinen harjakatto. Katteena käytettiin tuohia, jotka pysyivät paikoillaan puuriukujen, eli malkojen avulla (malkakatto). - [Asbesti rakennuksissa](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/asbesti-asuinrakennuksissa/) - Lue mitä asbesti on, missä asbestia on, milloin se kiellettiin Suomessa (käyttövuodet), asbestialtistuminen & oireet sekä mitä ovat asbestikartoitus & -purku. - [Kreosootti rakennuksissa](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/kreosootti-rakennuksissa/) - Lue mitä kreosootti on, milloin ja missä kreosoottia on käytetty, mistä tunnistaa kreosootin, pitääkö kreosootti poistaa, onko kreosootti vaarallista? - [Lämmitysjärjestelmät tänä päivänä](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/asuinrakennusten-lammitysjarjestelmat-tana-paivana/) - Uusiutuvan energian hyödyntäminen lämmityksessä lisääntyy vuosi vuodelta. Fossiilisiin polttoaineesiin perustavat lämmitysmuodot poistuvat käytöstä. - [Eri ilmanvaihtojärjestelmät](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/eri-ilmanvaihtojarjestelmat/) - Asuinrakennuksissa on käytössä pääosin kolmea eri ilmanvaihtojärjestelmää: painovoimainen, koneellinen poisto sekä koneellinen tulo ja poisto. - [2000-luvun alun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/2000-luvun-alun-omakotitalo/) - 2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto. - [1980-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1980-luvun-omakotitalo/) - 1980-luvun omakotitalo on tyypillisesti puurunkoinen tiili- tai lautaverhottu rakennus. Vesikattona on harja- tai pulpettikatto. - [1990-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1990-luvun-omakotitalo/) - 1990-luvun omakotitalo on tiili- tai lautaverhoiltu kaksikerroksinen puutalo. Vesikattona on harjakatto, joka on katettu punaisilla tiilillä. - [1930-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1930-luvun-omakotitalo/) - 1930-luvun omakotitalo on betonisokkelin varaan pystytetty puurunkoinen rakennus, jonka julkisivu on voitu tehdä rapattuna. Vesikattona on jyrkkä harjakatto. - [1920-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1920-luvun-omakotitalo/) - 1920-luvun omakotitalo on hirsirakenteinen ja kivi- tai betonisokkelin varaan rakennettu. Julkisivu on laudoitettu ja vesikatto on jyrkkä harjakatto. - [2000-luvun alun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/2000-luvun-alun-kerrostalo/) - 2000-luvun alun kerrostalo on betonielementtirakenteinen. Ulkoseinät ovat betonisandwichelementtejä ja julkisivupintana on väribetoni tai tiililaatta. - [1990-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1990-luvun-kerrostalo/) - 1990-luvun kerrostalo on suurikokoinen, elementeistä kasattu ja sen julkisivua koristavat lasitetut parvekkeet. Vesikattona on harja-, pulpetti- tai tasakatto. - [Ilmanvaihto eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/ilmanvaihtojarjestelmat-eri-aikakausina/) - Keskiajalla rakennusten ilmanvaihto perustui rakenteiden läpi tapahtuviin ilmavuotoihin. Talonpoikaistaloissa leivinuunin savuhormi toimi poistoilmahormina. - [Sähköjärjestelmät eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/sahkojarjestelmat-eri-aikakausina/) - Ensimmäiset sähkölaitokset perustettiin Suomeen 1880-luvulla, minkä jälkeen sähköä alettiin jakaa tasavirran avulla ja ainoastaan valaistusta varten. - [Lämmitys eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/lammitysjarjestelmat-eri-aikakausina/) - Savutuvan kiukaaseen ei tehty savupiippua, vaan kiukaan lämmityksestä syntynyt savu täytti tuvan. Savuhormilliset takkauunit yleistyivät keskiajan jälkeen. - [Vesi ja viemärit eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/vesi-ja-viemarijarjestelmat-eri-aikakausina/) - Ensimmäisiä nykyaikaisia vesi- ja viemäriputkia asennettiin 1870-luvun lopulla. Ensin huoneistoihin vedettiin kylmävesijohto ja heti perään viemäriputket. - [Väliseinärakenteet eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/valiseinarakenteet-eri-aikakausina/) - Kerrostaloissa väliseinät olivat tavallisesti paksuja tiilimuureja aina 1800-luvun loppuun asti. Kevytrakenteiset väliseinät yleistyivät 1800-luvun lopulla. - [Perustusrakenteet eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/perustusrakenteet-eri-aikakausina/) - Keskiajalta lähtien savutuvat perustettiin nurkkakivien varaan. Keskiaikaisten kauppaloiden kivitalot muurattiin yhtenäisen luonnonkiviperusmuurin päälle. - [Ikkunat eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/ikkunat-eri-aikakausina/) - Savupirttien seinään saatettiin lisätä pieni puinen luukkuikkuna. Ikkunalasin sijasta käytettiin erilaisia valoa läpäiseviä kalvoja, kuten sian virtsarakkoa. - [1800-luvun lopun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1800-luvun-lopun-omakotitalo/) - 1800-luvun lopun omakotitalo on luonnonkivistä ladotun sokkelin päälle rakennettu hirsitalo, jonka julkisivu on laudoitettu. - [1900-luvun alun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1900-luvun-alun-kerrostalo/) - 1900-luvun alun jugendkerrostalon julkisivu on koristeellinen. Ulkoseinät ovat massiivitiili- ja välipohjat hirsi- tai betonirakenteiset. - [1940-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1940-luvun-omakotitalo/) - 1940-luvun omakotitalo on tyyppipiirustusten pohjalta rakennettu rintamamiestalo, jossa on harjakatto. Puurunkoiset seinät on verhoiltu laudoituksella. - [1800-luvun lopun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1800-luvun-lopun-kerrostalo/) - 1800-luvun lopun kerrostalo on näyttävän näköinen. Julkisivu on uusrenessanssityylille ominaiseen tapaan rapattu erittäin koristeelliseksi. - [1930-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1930-luvun-kerrostalo/) - 1930-luvun kerrostalo on funkkishenkinen. Massiivitiiliseinät on rapattu tasaiseksi. Erkkerit ja nauha-/kulmaikkunat ovat yleisiä. - [1950-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1950-luvun-omakotitalo/) - 1940-luvun omakotitalo (rintamamiestalo) on rakennettu tyyppipiirustusten pohjalta. Puurunkoiset seinät on verhoiltu laudoituksella. Vesikattona on harjakatto. - [1960-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1960-luvun-kerrostalo/) - 1960-luvun kerrostalon runko on paikallavalettu. Tiili-, levy- ja nauhajulkisivut ovat tavallisia. Vesikattona on loiva harja- tai pulpettikatto. - [1950-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1950-luvun-kerrostalo/) - 1950-luvun kerrostalo muurattiin paikan päällä, mutta rapatun julkisivun rinnalle alkoi tulla levyjulkisivuja. Huonekorkeus madaltui vuosikymmenen kuluessa. - [1960-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1960-luvun-omakotitalo/) - 1960-luvun omakotitalo on tyypillisesti profiililtaan matala. Julkisivu on lauta- tai tiiliverhoiltu. Vesikatto on loiva harja- tai pulpettikatto. - [1970-luvun omakotitalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1970-luvun-omakotitalo/) - 1970-luvun omakotitalo on yleensä matala ja väritykseltään tumma. Puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu oli suosittu. Vesikatto näyttää tasakatolta. - [1940-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1940-luvun-kerrostalo/) - 1940-luvun kerrostalo on funktionalistinen, ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteiset ja julkisivu on rapattu tasaiseksi tai röpelöiseksi. - [1970-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1970-luvun-kerrostalo/) - 1970-luvun kerrostalo on ruutuelementeistä kasattu tasakattoinen betonineliö. Julkisivua ”koristavat” elementtisaumat sekä pieliseinin tuetut parvekkeet. - [1980-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1980-luvun-kerrostalo/) - 1980-luvun kerrostalo edustaa postmodernismia. Talon massa on aikaisempaa maltillisempi. Julkisivua koristaa erilaiset ulokkeet. Tasakatosta on luovuttu. - [1920-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/1920-luvun-kerrostalo/) - 1920-luvun kerrostalon julkisivu on tasaiseksi rapattu tai punatiilistä puhtaaksimuurattu. Ulkoseinät ovat massiivitiili- ja välipohjat betonirakenteiset. - [2010-luvun kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/rakennukset/2010-luvun-kerrostalo/) - 2010-luvun kerrostalon sisäkuori on betonia, mutta julkisivu saattaa olla rapattu, puhtaaksimuurattu tai levytetyt. Parvekkeet ovat isoja ja lasitettuja. - [Naantalin Asuntomessut 2022](https://www.rakennukset.fi/blogit/naantalin-asuntomessut-2022/) - Messualue oli Asuntomessujen historian yksi viihtyisimmistä. Alueella ja kohteissa näkyi luonnon kunni-oittaminen ja luonnonmukainen rakentaminen. - [Ulkoseinärakenteet eri vuosikymmeninä](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/ulkoseinarakenteet-eri-vuosikymmenina/) - Pientalojen ulkoseinät olivat hirsirakenteisia aina 1930-luvulla asti. Kerrostalojen ulkoseinät olivat massiivitiilirakenteisia toiseen maailmansotaan asti. - [Sivustolla käytetyt lähteet](https://www.rakennukset.fi/blogit/sivustolla-kaytetyt-lahteet/) - Sivustoa varten käytiin läpi runsaasti lähteitä, joista tärkeimpiä on lueteltu tässä julkaisussa. Lähteinä on käytetty mm. kirjoja, ohjeita, kortistoja jne. ## Sivut - [Etusivu - tietopaketti rakennuksista](https://www.rakennukset.fi/) - Tietoa eri-ikäisistä rakennuksista ja niiden riskeistä sekä hyvistä ja huonoista puolista kaikille talon tai asunnon ostoa/myyntiä harkitseville. - [Yhteystiedot - ota yhteyttä](https://www.rakennukset.fi/yhteystiedot/) - info@rakennukset.fi - Tarkoituksena lisätä asunnon omistajien ja ostajien tietoisuutta rakennuksiin liittyen, jotta mm. talokauppariidoilta vältytään. - [Omakotitalot eri vuosikymmenillä](https://www.rakennukset.fi/pientalot/) - Mitä rakenteita ja järjestelmiä omakotitaloista löytyy? Mitkä ovat eri-ikäisten omakotitalojen hyvät ja huonot puolet tai suurimmat riskit? - [Kerrostalot eri vuosikymmenillä](https://www.rakennukset.fi/kerrostalot/) - Mitä rakenteita ja järjestelmiä kerrostaloista löytyy? Mitkä ovat eri-ikäisten kerrostalojen hyvät ja huonot puolet tai suurimmat riskit? - [Asuinrakennuksissa käytetyt rakenteet](https://www.rakennukset.fi/rakenteet/) - Kerrostalojen ja pientalojen rakenteisiin liittyviä julkaisuja. Tietoa mm. eri rakenteiden historiasta sekä yleisimmistä riskirakenteista. - [Asuinrakennuksissa käytetyt järjestelmät](https://www.rakennukset.fi/jarjestelmat/) - Miten rakennusten järjestelmät, kuten lämmitys, vesi- ja viemäröinti, ilmanvaihto sekä sähköasennukset ovat muuttuneet vuosien varrella? - [sitemap](https://www.rakennukset.fi/sitemap/) ## Elements - [In content CTA](https://www.rakennukset.fi/?kadence_element=in-content-cta) - Epäiletkö rakennuksessa olevan ongelmia tai heräsikö sinulla kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin miten voin auttaa sinua. kasper.kayhko@tayka.fi - [Author profile](https://www.rakennukset.fi/?kadence_element=author-profile) - Kirjoittaja Kasper Käyhkö (LinkedIn) Olen rakennusten asiantuntija ja Tayka Oy:n toimitusjohtaja. Rakennustyömailla olen pyörinyt vuodesta 2006 ja rakennusten asiantuntijana olen tehnyt uraa vuodesta 2016. Erikoisalaani ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen sekä korjaaminen. Yritykseni Taykan palveluita ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus, sisäilmatutkimus ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu. Pätevyyksiäni: Rakennusfysiikan diplomi-insinööri (DI) Rakennusterveysasiantuntija (RTA) Kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) Kosteusvaurion korjaussuunnittelija ## Kategoriat - [Järjestelmät](https://www.rakennukset.fi/category/jarjestelmat/) - Rakennuksissa käytettyihin järjestelmiin liittyviä julkaisuja. - [Ilmanvaihto](https://www.rakennukset.fi/category/jarjestelmat/ilmanvaihto/) - Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin liittyviä julkaisuja. - [Sähkö](https://www.rakennukset.fi/category/jarjestelmat/sahko/) - Rakennusten sähköjärjestelmiin liittyviä julkaisuja. - [Lämmitys](https://www.rakennukset.fi/category/jarjestelmat/lammitys/) - Rakennusten lämmitysjärjestelmiin liittyviä julkaisuja. - [Vesi ja viemäröinti](https://www.rakennukset.fi/category/jarjestelmat/vesi-ja-viemarointi/) - Rakennusten vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyviä julkaisuja. - [Rakenteet](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/) - Rakennusten rakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Rakennukset](https://www.rakennukset.fi/category/rakennukset/) - Rakennuksiin liittyviä julkaisuja. - [Blogit](https://www.rakennukset.fi/category/blogit/) - Rakennuksiin ja rakennusalaan liittyviä blogikirjoituksia. - [Pientalot](https://www.rakennukset.fi/category/rakennukset/pientalot/) - Omakotitaloihin, paritaloihin ja rivitaloihin liittyviä julkaisuja. - [Kerrostalot](https://www.rakennukset.fi/category/rakennukset/kerrostalot/) - Kerrostaloihin liittyviä julkaisuja. - [Väliseinät](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/valiseinat/) - Rakennusten välipohjarakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Ulkoseinät](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/ulkoseinat/) - Rakennusten ulkoseinärakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Vesikatto](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/vesikatto/) - Rakennusten vesikattorakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Perustukset](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/perustukset/) - Rakennusten perustusrakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Ikkunat](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/ikkunat/) - Rakennusten ikkunoihin liittyviä julkaisuja. - [Alapohjat](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/alapohjat/) - Rakennusten alapohjarakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Välipohjat](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/valipohjat/) - Rakennusten välipohjarakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [Yläpohjat](https://www.rakennukset.fi/category/rakenteet/ylapohjat/) - Rakennusten yläpohjarakenteisiin liittyviä julkaisuja. ## Avainsanat - [omakotitalojen riskirakenteet](https://www.rakennukset.fi/tag/omakotitalojen-riskirakenteet/) - Omakotitaloissa, paritaloissa ja rivitaloissa käytettyihin riskirakenteisiin liittyviä julkaisuja. - [rakenteiden historia](https://www.rakennukset.fi/tag/rakenteiden-historia/) - Rakennuksissa käytettyjen rakenteiden historiaan liittyviä julkaisuja. Perustus-, ala-, väli-, yläpohjarakenteet sekä väliseinä-, ulkoseinä-, ikkuna- ja vesikattorakenteet eri vuosikymmeninä. - [järjestelmien historia](https://www.rakennukset.fi/tag/jarjestelmien-historia/) - Rakennuksissa käytettyjen järjestelmien historiaan liittyviä julkaisuja. Lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät eri vuosikymmeninä. - [kerrostalojen riskirakenteet](https://www.rakennukset.fi/tag/kerrostalojen-riskirakenteet/) - Kerrostaloissa käytettyihin riskirakenteisiin liittyviä julkaisuja.