Omakotitalot eri vuosikymmenillä
Omakoti-, pari- ja rivitalojen arkkitehtuuri, rakenteet, järjestelmät, hyvät ja huonot puolet sekä riskit ja riskirakenteet
Tälle sivulle on koottu tietoa Suomessa eri vuosikymmenillä valmistuneista omakotitaloista, paritaloista ja rivitaloista. Julkaisuissa käydään läpi kyseisellä vuosikymmenellä rakennettujen pientalojen ominaispiirteitä. Julkaisuista löytyy vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä arkkitehtuuria omakotitalot, paritalot ja rivitalot edustavat?
- Mitä rakenteita ja rakennusmateriaaleja kyseisenä vuosikymmenenä on käytetty?
- Millaisia järjestelmiä (lämmitys, vesi ja viemärit, ilmanvaihto sekä sähkö) kyseisenä vuosikymmenenä on käytetty.
- Mitkä ovat omakotitalojen, paritalojen ja rivitalojen merkittävimmät riskit ja riskirakenteet?
- Mikä on rakennuksen sisäilmaston laatu?
- Mitkä ovat omakotitalojen, paritalojen ja rivitalojen hyvät ja huonot puolet?
Julkaisut ovat tarkoitettu tietopaketiksi omakotitaloissa, paritaloissa ja rivitaloissa asuville tai sellaisen ostoa harkitseville sekä opetusmateriaaliksi kaikille eri-ikäisistä pientaloista kiinnostuneille.
Suomen omakotitalo-, paritalo- ja rivitalokanta
Tilastokeskuksen mukaan (2021) pientaloja on yhteensä 1 256 042 kpl, joista omakotitaloja/paritaloja on 1 171 717 kpl ja rivitaloja 84 325 kpl. Pientaloja rakennettiin runsaasti sekä toisen maailmansodan jälkeisenä jälleenrakennuskautena että 70- ja 80-luvuilla. Rivitalojen valmistumismäärät alkoivat kasvaa vasta 1970-luvulla, ja ennen 1960-lukua valmistuneita rivitaloja on vain vähän. Pientalojen ikäjakauma on esitetty alla olevassa kuvaajassa.
Tarkastelun rajaukset
Tarkastelu on aloitettu 1800-luvun lopun pientaloista ja tehty pääosin vuosikymmenittäin, pois lukien 1800-luvun lopun pientalot (noin vuodet 1860…1899) ja 1900-luvun alun pientalot (noin vuodet 1900…1919). Muutoksen rakentamistavoissa eivät tietenkään tapahtuneet aina juuri vuosikymmenen vaihtuessa, mutta esitetyt tiedot kuvaavat keskimäärin osuvasti suurta osaa kyseisenä vuosikymmenenä rakennetuista taloista. Julkaisujen pääpaino on omakotitaloissa ja paritaloissa, mutta niiden tietoja voidaan usein soveltaa myös rivitaloihin.
Lisäksi on hyvä huomioida, että vaikka esim. suuri osa 1950-luvun omakotitaloista rakennettiin tyyppipiirustusten pohjalta ja suuri osa 2020-luvun omakotitaloista pystytetään puurunkoisista elementeistä, joukosta löytyy aina myös täysin omaperäiseen ja massasta poikkeavaan tyyliin rakennettuja taloja.
Omakotitaloissa, paritaloissa ja rivitaloissa tapahtuneet muutokset
Omakotitalot, paritalot ja rivitalot ovat muuttuneet merkittävästi vuosien varrella. Muutokseen ovat vaikuttaneet useat eri seikat, jotka voidaan jakaa neljään eri pääryhmään: muutokset yhteiskunnassa, arkkitehtuurin eri ilmiöt, rakennustekniikan kehittyminen ja uusien rakennusmateriaalien/rakenteiden sekä järjestelmien tuleminen markkinoille.
Merkittävät yhteiskunnalliset muutokset ovat tavallisesti vaikuttaneet suoraan tai epäsuorasti sen ajan rakennuksiin. Pientalorakentamisen kannalta merkittävimpiä yhteiskunnallisia muutoksia ovat olleet:
Yhteiskunnalliset muutokset
Teollistuminen ja rautatieverkoston kehittyminen 1800-luvun lopulla.
…
Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) ja sitä seurannut raju inflaatio.
…
New Yorkin pörssiromahduksesta käynnistynyt 1930-luvun lama.
…
Toinen maailmansota (1939–1945) sekä sitä seurannut pula-aika ja jälleenrakentaminen.
…
Maa- ja metsätalouden koneellistuminen 1950-luvun lopussa ja sitä seurannut suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin 1960- ja 70-luvuilla.
…
1970-luvun energiakriisit.
…
1990-luvun lama.
…
2020-luvun taantuma?
Arkkitehtuurin muutoksilla on ollut vaikutusta pientalojen ulkonäköön, vaikkakin eri arkkitehtuurit ovat selvemmin havaittavissa asuinkerrostaloissa. Merkittävimpiä pientaloihin vaikuttaneita arkkitehtuurin suuntauksia ovat olleet:
Arkkitehtuurin suuntaukset
Uusrenessanssi 1850–1890.
…
Jugend ja kansallisromantiikka 1890–1920.
…
1920-luvun klassismi.
…
1930-luvulla alkanut funktionalismi.
…
1980- ja 1990-lukujen postmodernismi ja maalaisromantiikka.
…
2000-luvun moderni nykyarkkitehtuuri.
Rakentamistekniikan muutoksilla on yleensä pyritty tehostaneet ja nopeuttaneet rakentamista. Merkittävimpinä kehitysvaiheina voidaan pitää:
Rakentamistekniikan muutokset
Tyyppipiirustusten pohjalta rakennettujen talojen yleistyminen 1920-luvulta lähtien.
…
Puuelementtitalojen (talopaketit) yleistyminen 1960-luvulta lähtien.
Eniten ovat muuttuneet ja kehittyneet rakennusmateriaalit sekä käytetyt rakenteet. Merkittävinä muutoksina voidaan pitää mm.:
Rakenteiden ja rakennusmateriaalien muutokset
Luonnonkiviperustusten vaihtuminen betoniseen perusmuuriin 1930-luvulla.
…
Hirsiseinien vaihtuminen pystyrunkoseiniksi 1930-luvulta alkaen.
…
Sahanpurueristeen vaihtuminen mineraalivillaan 1960-luvulla.
…
Loivien kattomuotojen ja tiilijulkisivun yleistyminen 1960- ja 70-luvuilla.
…
Paluu jyrkkiin kattomuotoihin 1980-luvulla.
Järjestelmien osalta merkittävimpiä muutoksia ovat olleet:
Järjestelmien muutokset
Sähköjen yleistyminen 1910-luvulta alkaen.
…
Keskuslämmityksen sekä vesi- ja viemärijärjestelmien yleistyminen 1950-luvulla.
…
Koneellisen ilmanvaihdon yleistyminen 1980-luvulta alkaen.
Omakoti-, pari- ja rivitaloihin liittyviä julkaisuja
1800-luvun lopun omakotitalot
1800-luvun lopun omakotitalo on luonnonkivistä ladotun sokkelin päälle rakennettu hirsitalo, jonka julkisivu on laudoitettu.
1900-luvun alun omakotitalot
1900-luvun alun omakotitalo on rakennettu hirsistä luonnonkivisokkelin päälle. Julkisivu on laudoitettu ja vesikatto on harja-, auma- tai mansardikatto.
1920-luvun omakotitalot
1920-luvun omakotitalo on hirsirakenteinen ja kivi- tai betonisokkelin varaan rakennettu. Julkisivu on laudoitettu ja vesikatto on jyrkkä harjakatto.
1930-luvun omakotitalot
1930-luvun omakotitalo on betonisokkelin varaan pystytetty puurunkoinen rakennus, jonka julkisivu on voitu tehdä rapattuna. Vesikattona on jyrkkä harjakatto.
1940-luvun omakotitalot
1940-luvun omakotitalo on tyyppipiirustusten pohjalta rakennettu rintamamiestalo, jossa on harjakatto. Puurunkoiset seinät on verhoiltu laudoituksella.
1950-luvun omakotitalot
1940-luvun omakotitalo (rintamamiestalo) on rakennettu tyyppipiirustusten pohjalta. Puurunkoiset seinät on verhoiltu laudoituksella. Vesikattona on harjakatto.
1960-luvun omakotitalot
1960-luvun omakotitalo on tyypillisesti profiililtaan matala. Julkisivu on lauta- tai tiiliverhoiltu. Vesikatto on loiva harja- tai pulpettikatto.
1970-luvun omakotitalot
1970-luvun omakotitalo on yleensä matala ja väritykseltään tumma. Puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu oli suosittu. Vesikatto näyttää tasakatolta.
1980-luvun omakotitalot
1980-luvun omakotitalo on tyypillisesti puurunkoinen tiili- tai lautaverhottu rakennus. Vesikattona on harja- tai pulpettikatto.
1990-luvun omakotitalot
1990-luvun omakotitalo on tiili- tai lautaverhoiltu kaksikerroksinen puutalo. Vesikattona on harjakatto, joka on katettu punaisilla tiilillä.
2000-luvun alun omakotitalot
2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto.
2010-luvun omakotitalot
2010-luvulla omakotitalojen ulkonäkö muuttui modernimpaan suuntaan. Talo on yleensä puurunkoinen ja lautaverhoiltu. Murrettu harjakatto on yleinen.
2020-luvun omakotitalot
2020-luvun omakotitalo on moderni, linjakas ja pelkistetyn näköinen. Talo on puurunkoinen, mineraalivillalla eristetty ja lautaverhoiltu pakettitalo.
Naantalin Asuntomessut 2022
Messualue oli Asuntomessujen historian yksi viihtyisimmistä. Alueella ja kohteissa näkyi luonnon kunni-oittaminen ja luonnonmukainen rakentaminen.
Omakotitalon riskirakenteet
Lista omakotitaloissa, pari- ja rivitaloissa käytetyistä riskirakenteista. Riskirakenteet ovat yleisiä erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa pientaloissa.
Tarkastuslista asuntokauppaan – omakotitalo, paritalo tai rivitalo
Mihin asioihin rakennusalaa tuntematon voi kiinnittää huomiota talokaupoilla? Ohjeet on tarkoitettu omakotitalon, paritalon tai rivitalon asuntonäyttöä varten.
Muita julkaisuja
Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
Sivustolla käytetyt lähteet
Tässä julkaisussa on lueteltu sivuston kannalta merkittävimpiä lähteitä, kuten lakeja, kirjoja, julkaisuja, väitöskirjoja sekä ohjekortteja.