Lattiarakenteen sisältä alkava puurunkoinen seinä on riskirakenne
|

Lattiapinnan alapuolinen puurunkoseinä

Lattiapinnan alapuolelta alkava puurunkoinen seinä on tavallinen riskirakenne erityisesti vuosina 1960–2000 rakennettujen pientalojen kantavissa sekä huoneistojen välisissä väliseinissä. Rakenne alkoi yleistyä, kun rintamamiestaloista siirryttiin matalaperusteisten pientalojen aikaan.

Rakenne tarkoittaa, että puurunkoisen seinän alajuoksun alareuna on samassa tasossa alapohjan lämmöneristeen alareunan kanssa ja selvästi lattiapintaa alempana.

Lattiapinnan alapuolinen puurunkoseinä on riskirakenne.
Puurunkoisen väliseinän alaosa lattiarakenteen sisällä. Vasemmalla puukoolattu lattiarakenne ja oikealla kaksoisbetonilaatta. Molemmat ovat riskirakenteita.

Riskirakenteen käyttökohteet

Lattiapinnan alapuolelta alkavaa puurunkoista seinää on käytetty lähinnä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot). Riskirakenne on erittäin yleinen yksikerroksisissa matalaperusteisissa pientaloissa sekä pari- tai rivitalojen huoneistojen välisissä seinärakenteissa. Seinän alaosan upottaminen lattian sisään oli huoneistojen välisen ääneneristävyyden kannalta erinomainen ratkaisu.

Riskirakenteen käyttövuodet

Riskirakenteen, eli lattiapinnan alapuolelta alkavien puurunkoisten seinien käyttö alkoi yleistyä 1960-luvulla, kun rintamamiestaloista siirryttiin matalaperusteisiin pientaloihin.

Vuonna 1998 päivitetyissä rakennusmääräyksissä (SRMK C2) ohjeistettiin, että maanvastaisen betonilaatan päälle rakennettavan puurunkoisen seinän alajuoksu tulee sijoittaa siten, ettei puuta jää betonivalun sisään. Lattiapinnan alapuolelta alkava puurunkoinen seinä maanvastaisen alapohjarakenteen kanssa poistui vasta vuonna 2005 julkaistusta perustuksia koskevasta RT-ohjekortista.

Lattiapinnan alapuolelta alkavaa puurunkoista seinää voidaan maanvastaisen alapohjarakenteen kanssa käytettäessä pitää hyvän rakentamistavan mukaisena ennen vuotta 2005 rakennetuissa pientaloissa.

Alla on esitetty lattiapinnan alapuolelta alkavan puurunkoisen seinän yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa. Punainen väri tarkoittaa, että riskirakenteen käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.

Riskirakenteen tunnistaminen

Lattiapinnan alapuolelta alkavan puurunkoisen seinän tunnistaa rakennekuvista (rakenneleikkaus) tai rakennetta avaamalla. Riskirakenteen olemassaolo on helppo selvittää tekemällä pieni avaus seinän alaosaan tai irrottamalla jalkalista. Avaus tulee tehdä kantavaan seinään, ei-kantavat seinät lähtevät harvoin lattiarakenteen sisältä.

Maata vasten valetun betonilaatan päältä alkava puinen väliseinä on riskirakenne
Maata vasten valetun betonilaatan päältä alkava puinen väliseinä on riskirakenne.

Riskirakenteen merkittävimmät riskit

Riskirakenteen, eli lattiarakenteen alapuolelta alkavan puurakenteisen seinän riskinä on puisen alajuoksun, seinälevytysten alaosien ja seinän sisällä olevan ääneneristemateriaalin (villa tai sahanpuru) alaosan kosteus- ja mikrobivaurioituminen.

Vaurio johtuu yleensä maakosteudesta, joka siirtyy seinän alaosaan kapillaarisesti maanvastaisen betonilaatan kautta. Seinän alaosa voi vaurioitua myös alapohjan eristetilassa tapahtuneen putkivuodon tai muun vesivahingon seurauksena. Myös runsas veden käyttäminen lattiaa pestessä saattaa aiheuttaa mikrobikasvua rakenteessa.

Mikrobivaurioituneista materiaaleista on ilmayhteys sisäilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Vaurioriski on huomattavasti pienempi, jos lattiapinnan alapuolelta lähtevä seinä on kivirakenteinen (harkko, tiili, betoni). Tällöin riskinä on lähinnä kosteuden nouseminen kapillaarisesti rakennetta pitkin, jolloin seinän alaosan tasoite- ja maalipinta, jalkalistat sekä lattiapäällyste (seinän ympärillä) saattavat vaurioitua.

Lattiarakenteen sisältä alkava puurunkoinen seinä on riskirakenne
Väliseinän puinen alajuoksu valettuna lattiarakenteen sisään. Kyseessä on riskirakenne.

Riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys

Lattiarakenteen alapuolelta alkava puurakenteinen seinä ei automaattisesti tarkoita, että riskirakenteessa on vaurio. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty väliseinän alaosan vaurioitumisen todennäköisyys.

Data perustuu asuntokauppojen kuntotarkastusten yhteydessä vuosina 2016-2020 tehtyihin havaintoihin. Data antaa kuitenkin liian positiivisen kuvan väliseinän alaosan kunnosta, koska vaurion tulkinta perustuu tarkastajan aistinvaraisiin arvioihin. Kuten jokainen kuntotutkimuksia tehnyt tietää – vauriota ei läheskään aina voida havaita aistinvaraisesti, ilman mikrobinäytteitä.

Väliseinän lattiapinnan alapuolisten materiaalikerrosten kunto kannattaa yleensä selvittää tarkemmilla tutkimuksilla. Kunnossa olevaa rakennetta ei ole välttämätöntä korjata – jos rakenne ei ole vaurioitunut viimeisten vuosikymmenten aikana, se tuskin vaurioituu tulevien vuosikymmentenkään kuluessa.

Riskirakenteen vaurioriskiä pienentävät asiat

Lattiarakenteen alapuolelta alkavan puurakenteisen seinän riskirakenteen kosteus- ja mikrobivaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:

  • Kapillaarikatko (esim. bitumikermi) betonilaatan ja puurungon alajuoksun välissä.
  • Alapohjan betonilaatan alle lisätty vedeneriste tai lämmöneriste (EPS).
  • Betonilaatan alla hiekan sijaan käytetty sora tai sepeli.
  • Painekyllästetystä puusta (kestopuu) tms. valmistettu seinän alajuoksu.

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö
    Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit