tiiviillä päällystetty betonilaatta riskirakenne
|

Tiiviillä päällystetty betonialapohja

Tiiviillä päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on riskirakenne, jota on käytetty erityisesti kellarin alapohjarakenteena. Riskirakenne on tavallinen mm. vanhemmissa kellarillisissa rakennuksissa, kuten rintamamiestalot.

Riskirakenne koostuu betonilaatasta, joka on valettu suoraan maata vasten, ilman lämmöneristettä. Vaurioriski kasvaa, kun laatta päällystetään/peitetään tiiviillä materiaalilla (esim. muovimatto). Tiivis päällystys aiheuttaa sen, että kosteuspitoisuus päällysteen ja laatan välissä alkaa nousta. Kosteus voi vaurioittaa lattiapäällystettä sekä muita laattaa vasten olevia materiaaleja.

Maanvastainen lämmöneristämätön tiiviillä päällystetty betonilaatta-alapohja on riskirakenne.
Tiiviillä päällystetty lämmöneristämätön maanvastainen betonilaatta.

Riskirakenteen käyttökohteet

Tiiviillä päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta-alapohja on riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot) että kerrostaloissa.

Riskirakenteen käyttövuodet

Asuinrakennusten kellarin lattioiden valaminen betonista alkoi yleistyä 1900-luvun alussa. 1930-luvulla betoni oli jo yleisesti käytössä myös omakotitalojen kellareissa. Betonilaattoja valettiin jälkikäteen myös 1800-luvun kerrostalojen kellareihin.

Erityisesti toissijaisten kellaritilojen (varastot tms.) lattiat voitiin valaa ilman lämmöneristettä usean vuosikymmenen ajan. Betonilaatan alapuolinen lämmöneristäminen yleistyi vasta solumuovieristeiden myötä 1970-luvulla.

Vielä vuonna 1990 julkaistusta alapohjarakenteita koskevasta RT-ohjekortista löytyy yksi lämmöneristämätön alapohjarakenne. Vuonna 2003 päivitetystä kortista rakenne on poistettu.

Rakenteen yleisimpiä käyttövuosia on hankala määrittää, koska varsinaiseksi riskirakenteeksi alapohja muuttuu vasta, kun se päällystetään tiiviillä. Rakenne tuntuu olevan yleinen erityisesti kellarillisissa rintamamiestaloissa, joissa aiemmin esim. varastokäytössä ollut tila on muutettu asumiskäyttöön. Samassa yhteydessä betoni on päällystetty linoleumilla tai muovimatolla.

Alla on esitetty tiiviillä päällystetyn lämmöneristämättömän maanvastaisen betonilaatta-alapohjan riskirakenteen yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa asuintaloissa. Punainen väri tarkoittaa, että riskirakenteen käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.

Riskirakenteen tunnistaminen

Yleensä, jos rintamamiestalon kellarin lattia on päällystetty tiiviillä materiaalilla, kuten muovi-, kumi- tai linoleumimatolla, on syytä epäillä, että kyseessä on riskirakenne.

Rakennekuvista (leikkauskuva tai alapohjan rakennetyyppi) voi arvioida onko betonilaatan alla käytetty lämmöneristettä. Alapuolisen lämmöneristekerroksen olemassaolo selviää viimeistään betonilaatan läpi poraamalla.

Tiiviillä päällystetyn maanvastaisen lattiarakenteen toiminta on aina syytä varmistaa kosteusmittauksin.  

tiiviillä päällystetty betonilaatta riskirakenne
Tiivis muovimatto maanvastaisessa alapohjassa vaurioituu herkästi.

Riskirakenteen merkittävimmät riskit

Maanvastaisen tiiviillä päällystetyn lämmöneristämättömän betonilaatta-alapohjan merkittävimpänä riskinä on betonin kanssa kosketuksissa olevien materiaalien vaurioituminen maasta rakenteeseen nousseen kosteuden seurauksena. Riskirakenteen vauriomekanismia on kuvattu alla:

  • Maassa oleva kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti betonilaattaan, koska rakenteen alta puuttuu kapillaarisen nousun katkaiseva kerros (esim. sora/sepeli).
  • Lämmöneristämättömän maanvastaisen rakenteen kosteuspitoisuus nousee myös maasta vesihöyrymuodossa siirtyvän kosteuden (diffuusion) seurauksena.
  • Tiivis lattiapäällyste estää kosteuden kuivumisen sisäilmaan.
  • Kosteus saattaa vaurioittaa lattiapäällystettä, sen liimakerrosta tai muita betoniin yhteydessä olevia materiaaleja, kuten puurunkoisia väliseiniä.
  • Vaurioituneesta päällysteestä/liimasta haihtuu sisäilmaan kemiallisia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Puupohjaisten väliseinien alajuoksut voivat mikrobivaurioitua.
  • VOC-yhdisteet ja mikrobivauriot heikentävät sisäilman laatua ja voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys

Maanvastaisen lämmöneristämättömän betonilaatan päälle levitetyn tiiviin lattiapäällysteen vaurioituminen on todennäköistä.

Vaurion syntymiseen saattaa kuitenkin kulua useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä erityisesti, jos betonilaatan alla on käytetty kapillaarikatkokerrosta. Rakenteen kastuminen pelkän diffuusion vaikutuksesta on hidasta.

Onneksi vaurion korjaaminen on yleensä suhteellisen helppoa ja edullista. Usein riittää, että poistaa vaurioituneen päällysteen ja mahdollistaa betonin kuivumisen ylöspäin.

tiiviillä päällystetty betonilaatta riskirakenne
Myös tiiviit kuramatot maanvastaista lattiaa vasten voivat vaurioitua.

Riskirakenteen vaurioriskiä pienentävät asiat

Maanvastaisen betonilaatta-alapohjan kosteusvaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:

  • Rakennuksesta poispäin kallistavat vierustojen maanpinnat, sadevesien ohjaaminen pois sokkelin luota sekä toimivat salaojat.
  • Hyvä ja kuiva perusmaa.
  • Laatan alta löytyvä kapillaarikatkokerros esim. sora tai sepeli.
  • Kahdesta laatasta valettu rakenne, jossa laattojen välissä on käytetty vedeneristettä (esim. pikisively).
  • Laatan alapuolinen lämmöneriste (EPS, XPS tms.).
  • Hyvin kosteutta kestävä lattiapäällyste.
  • Hyvin vesihöyryä läpäisevä lattiapäällyste.

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö
    Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit