Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen riskirakenne.
|

Valesokkelirakenne eli piilosokkeli

Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen ja tunnetuin riskirakenne, joka löytyy erityisesti 1960…90-luvuilla rakennetuista pientaloista.

Valesokkeli tarkoittaa, että sokkelin yläreuna on ulkoseinän lämmöneristeen/ puurungon alareunaa ylempänä, jolloin riski ulkoseinän alaosien vaurioitumiselle kasvaa. Valesokkelia pidettiin aikoinaan nerokkaana tapana estää kylmäsilta perustusrakenteiden läpi matalaperusteisiin pientaloihin siirryttäessä.

Valesokkeli eli piilosokkeli on tunnettu riskirakenne.
Kaksi erilaista valesokkelirakennetta. Vasemmanpuoleisessa valesokkelin tunnistaa siitä, että ulko-oven alareuna on sokkelin yläreunaa alempana. Oikeanpuoleisessa tunnistamiseen tarvitaan yleensä rakennekuvat tai rakenneavaus. Molemmat ovat riskirakenteita.

Riskirakenteen käyttökohteet

Riskirakenne (valesokkeli/piilosokkeli) oli yleisesti käytössä pientaloissa, eli omakotitaloissa (erillistalo), paritaloissa ja rivitaloissa.

Riskirakenteen käyttövuodet

Valesokkeli/piilosokkeli esiteltiin Suomessa vuonna 1957 julkaistuissa perustusrakenteita koskevissa RT-korteissa. Valesokkelin malli kopioitiin Ruotsista. Valesokkeli poistui vuonna 1993 julkaistusta RT-ohjekortista, joten vuosina 1957–1993 valmistuneissa taloissa voidaan valesokkelia pitää hyvän rakentamistavan mukaisena.

Alla on esitetty valesokkelin riskirakenteen yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa pientaloissa. Punainen väri tarkoittaa, että riskirakenteen käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.

Riskirakenteen tunnistaminen

Riskirakenteen, eli valesokkelin tunnistaa helpoiten rakennekuvista, mutta sen olemassaoloa voi arvioida myös vertaamalla sokkelin yläreunan korkoa ulko-oven alareunaan –jos ulko-oven alareuna on selvästi (n. 20–30 cm) sokkelin yläreunaa alempana, on kyseessä yleensä valesokkeli. Rakennuksessa voi kuitenkin olla valesokkeli, vaikka ulko-oven alareuna ei ole sokkelin yläreunaa alempana – tällöin tarvitaan rakennekuvat tai rakenneavaus avuksi.

Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen riskirakenne.
Tunnetuimman riskirakenteen, eli valesokkelin/piilosokkelin tunnistaa yleensä siitä, että ulko-oven alareuna on selvästi sokkelin yläreunaa alempana.

Riskirakenteen merkittävimmät riskit

Valesokkeli-riskirakenne sisältää runsaasti kosteus- ja sisäilmariskejä, joista merkittävimpiä ovat:

  • Ympäröivän maan pinta on ulkoseinän alaosaa ylempänä, jolloin maasta siirtyy rakenteeseen kosteutta.
  • Sisäilman kosteus saattaa tiivistyä sokkelin betonin sisäpintaan.
  • Maaperän kosteus tai sokkelin sisäpintaan tiivistyvä sisäilman kosteus voivat aiheuttaa mikrobikasvua ulkoseinän alaosan lämmöneristeessä tai puuosissa.
  • Sokkelin sisäpinnassa oleva vedeneriste saattaa sisältää haitallisia PAH-yhdisteitä (kreosootti).
  • Mikrobivaurioituneista tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista on ilmayhteys sisäilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia.
Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen riskirakenne.
Sisäpuolelta valesokkelin/piilosokkelin riskirakenteeseen tehty rakenneavaus.

Riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys

Valesokkeli ei automaattisesti tarkoita, että rakenteessa on vaurio, koska rakenteen vaurioitumiseen vaikuttaa moni asia. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty valesokkelin riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys.

Data perustuu asuntokauppojen kuntotarkastusten yhteydessä vuosina 2016-2020 tehtyihin havaintoihin. Data antaa kuitenkin liian positiivisen kuvan valesokkelirakenteiden kunnosta, koska vaurion tulkinta perustuu tarkastajan aistinvaraisiin arvioihin. Kuten jokainen kuntotutkimuksia tehnyt tietää – vauriota ei läheskään aina voida havaita aistinvaraisesti, ilman mikrobinäytteitä.

Valesokkelin kunto kannattaa yleensä selvittää tarkemmilla tutkimuksilla. Lisäksi rakenne saattaa olla vaurioitunut esim. vain yhdellä seinustalla. Kunnossa olevaa valesokkelia ei ole järkevää korjata – jos rakenne ei ole vaurioitunut viimeisen 30–50 vuoden aikana, se tuskin vaurioituu tulevien vuosikymmentenkään kuluessa.

Riskirakenteen vaurioriskiä pienentävät asiat

Valesokkelin riskirakenteen kosteus- ja mikrobivaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:

  • Toimivat salaojat.
  • Sokkelin ulkopuolinen kosteuseristys.
  • Betonin sijaan kevytsoraharkoista tehty sokkeli.
  • Tiili-villa-tiilirakenteinen ulkoseinä, jossa ei ole puurunkoa tiilien välissä.
  • Rakennuksesta poispäin kallistavat vierustojen maanpinnat.
  • Sokkelin ulkopuolella oleva pystysalaojakerros (sora-/sepelikaista).
  • Alapohjarakenteen sisälle sijoitetut lämpöjohdot (tosin lisäävät vesivahingon riskiä).

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit