|

2020-luvun kerrostalot

2020-luvun kerrostalossa on puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu, betonielementeistä kasattu sisäkuori sekä näyttävä jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä. Ikkunat ja lasitetut parvekkeet ovat isoja. Huonekorkeus on lain sallimaa minimikorkeutta suurempi.

Yhteiskunta ja rakentaminen 2020-luvulla

2020-luku on käynnistynyt haastavissa olosuhteissa: Koronan hellittäessä ja yhteiskunnan avautuessa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota synnytti maailmanlaajuisen talous- ja energiakriisin.

Koronan ja yleistyneen etätyön takia ahtaan kerrostaloasumisen suosio on laskenut, ja monet haaveilevat pientalosta taajama-alueen ulkopuolella tai maaseudulla. Korona toi esille omakotiasumisen parhaat ja kerrostaloasumisen huonoimmat puolet. Lisäksi kesämökit kävivät hyvin kaupaksi.

Sodan takia Suomi ajautui taantumaan. Inflaatio oli voimakasta ja elin-/asumiskustannukset nousivat merkittävästi. Sähkön hinnan moninkertaistuminen kuritti erityisesti vanhoissa isoissa omakotitaloissa asujia. Asuntolainojen korot alkoivat nousta ensimmäisen kerran lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Samaan aikaan poistui asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus. Asuntojen myyntiajat pitenivät ja asuntojen hinnat alkoivat laskea myös kasvukeskuksissa.

2020-luvun kerrostalon paikallamuurattu tiilijulkisivu
2020-luvun kerrostalon paikallamuurattu tiilijulkisivu Helsingin Arabianrannassa.

2020-luvun kerrostalon arkkitehtuuri ja asuntosuunnittelu

2020-luvun kerrostaloarkkitehtuuri ottaa vasta ensimmäisiä askeleitaan. Nykyarkkitehtuurissa vain taivas, asemakaava ja rakennuslaki ovat rajana.

Uusien kerrostalojen ulkonäkö ja muoto vaihtelevat runsaasti, yhä useammin rakennus pyritään suunnittelemaan ympäristöönsä sopivaksi. Vanhojen näyttävien arkkitehtityylien kopiointi vaikuttaa yleistyvän. Erityisesti keskusta-alueilla tontit ovat usein vuokratontteja.

Paikan päällä puhtaaksimuuratut tiilijulkisivut ovat suosittuja ja osaan uudiskohteista muurataan jopa perinteiset massiivitiiliseinät. Lasi on merkittävässä roolissa julkisivussa. Ikkunat ovat isoja ja parvekkeet lasitettuja.

Vesikattomuodoissa on runsaasti vaihtelua – yhä enemmän käytetään perinteisiä kattomuotoja, kuten jyrkkää harjakattoa. Tasakatto on kuitenkin käytännöllisyyden takia edelleen suosittu. Jyrkät katot katetaan pellillä ja tasakatot kumibitumikermillä. Tasakatot voidaan tehdä myös viherkattoina.

Asunnot ovat kompaktin kokoisia, kylpyhuoneet ovat isoja ja esteettömiä. Keittiö on lähes poikkeuksetta avokeittiö. Tehokkaan rakentamisen takia yhteen kerrokseen on voitu änkeä monta eri huoneistoa, mikä on osaltaan epäkäytännöllistänyt asuntojen pohjaratkaisuja. Aiheesta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat.

Yhä useampi rakentaja käyttää normaalia korkeampaa huonekorkeutta, huoneiden korkeus saattaa olla esim. 270 cm. Iso parveke tuo asuntoihin lisäneliöitä.

2020-luvun kerrostalo Loviisan asuntomessuilla
2020-luvun kerrostalo Loviisan asuntomessuilla. Julkisivu on laudoitettu.

2020-luvun kerrostalon rakenteet

2020-luvun kerrostalojen rakenteissa ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2010-lukuun verrattuna. Rakenteiden U-arvovaatimuksia ei ole tiukennettu vuoden 2010 jälkeen.

Perustukset routasuojataan EPS- tai XPS-lämmöneristeillä. Huonosti kantavalla maalla perustusten painuminen estetään betoni- tai teräspaalujen avulla. Salaojat tehdään kaksinkertaisista muoviputkista ja putket asennetaan anturan alapinnan alapuolelle. Perusmuurit ja sokkelit valetaan betonista tai kasataan betonielementeistä. Perusmuuri kosteus- ja lämmöneristetään ulkopuolelta. Ulkopuolisena kosteuseristyksenä käytetään kumibitumikermiä ja lämmöneristeenä EPS- tai XPS-levyjä (paksuus 150–250 mm). Perustusrakenteiden ympärillä olevat kapillaarikatkot toteutetaan paksuilla sora- tai sepelitäytöillä. Sokkeliin tehdään lämpökatko sokkelihalkaisulla, jossa betonisokkelin sisään asennetaan valuvaiheessa lämmöneristeeksi EPS tai XPS.

Alapohjat tehdään maanvaraisena betonilaattana tai ontelolaatoista (tuulettuva rossipohja). Lämmöneristeenä käytetään EPS-levyjä. Lämmöneristekerroksen paksuus maanvaraisissa alapohjissa on 100–200 mm ja ryömintätilallisissa alapohjissa 200–250 mm.

Väli- ja yläpohjat tehdään ontelolaatoista. Välipohjissa ei yleensä käytetä askeläänieristettä. Yläpohja lämmöneristetään laatan yläpuolelta joko mineraalivillalla (400–550 mm) tai erityisesti tasakatoissa kevytsoralla (>750 mm). Lämmöneristeen alle asennetaan höyrynsulku muovista tai kumibitumikermistä.

Kaikki huoneistojen väliset seinät ovat paksuja (~180 mm) betoniseiniä ja niiden ääneneristävyys on hyvä. Märkätilojen seinät muurataan harkoista. Muut kevyet väliseinät ovat puu- tai teräsrunkoisia ja levytetty kipsilevyillä. Rankaseinien sisälle asennetaan ääneneristevilla.

Ulkoseinät kasataan betonisandwichelementeistä tai vain sisäkuori tehdään elementeistä ja ulommat osat rakennetaan paikan päällä. Lämmöneristeenä käytettään yleensä mineraalivillaa (paksuus ≥ 200 mm). Betoninen tai tiilistä muurattu julkisivu tehdään hyvin tuulettuvana. Julkisivun taustalla käytetään vähintään 30 mm tuuletusrakoa. Myös lautajulkisivua käytetään kerrostaloissa jonkin verran.

Ikkunat ovat puuta ja alumiinia, sisäänaukeavia 3-lasisia ja 2-puitteisia lämpölasisisäpuitteella varustettuja. Ikkunoiden ja seinien välissä tilkkeenä on polyuretaanivaahto.

Kaikki vesikatteiden alle asennetaan aluskate, jonka läpiviennit on tiivistetty huolellisesti. Erilaiset kattoterassit ja viherkatot yms. kattotasot tehdään käännettyinä kattorakenteina, joissa vesikate on lämmöneristeen alapinnassa. Käännetyissä katoissa lämmöneristeenä käytetään XPS-levyjä.

2020-luvun kerrostalo Helsingin Kuninkaantammessa
2020-luvun kerrostalo Helsingin Kuninkaantammessa.

2020-luvun kerrostalon järjestelmät

2020-luvun kerrostalon lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys, teräksiset patterit ovat ikkunoiden alla. Asunnossa saattaa myös olla vesikiertoinen lattialämmitys. Lämpöjohdot ovat terästä tai komposiittia, lattialämmitysputket ovat muovia (PEX). Rakennus on liitetty kaukolämpöön.

Viemäriputket ovat PP-muovia (polypropeenia) ja käyttövesiputket kuparia, komposiittia tai muovia (PEX).

Asunnossa on joko keskitetty tai huoneistokohtainen koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, jossa ei ole jäähdytystä. Ilmanvaihtokanavat on tehty pellistä. Perinteinen painovoimainen ilmanvaihto vaikuttaa kasvattavan suosiotaan, mutta sen osuus uudiskohteista on marginaalinen. Lue lisää eri ilmanvaihtojärjestelmien hyvistä ja huonoista puolista täältä.

Sähkökaapelit (MMJ) on asennettu muovisissa suojaputkissa välipohja- ja seinärakenteiden sisään. Kaikki pistorasiat ovat maadoitettu ja vikavirtasuojattu.

2020-luvun kerrostalo Jyväskylässä
2020-luvun kerrostalo Jyväskylässä.

Esimerkkirakennus – 2020-luvun kerrostalo

Arkkitehtuuri: Nykyarkkitehtuuri
Huonekorkeus:
250-280 cm
Huoneistoparveke:
Kyllä, lasitettu

Perustusrakenteet:
Betoni, betoni- tai teräspaalut; kellarin maanvastaiset seinät kosteus- ja lämmöneristetty ulkopuolelta (kumibitumi + EPS/XPS)
Välipohjat:
Betoninen ontelolaatta+ pintalaatta
Yläpohjat: Betoninen ontelolaatta + lämmöneriste (villa, kevytsora)
Ulkoseinät:
Betonisandwich, sisä- ja ulkokuoren välissä mineraalivillaeriste (>200 mm)
Julkisivu:
Väribetoni, puhtaaksimuurattu tiili, värikäs levy, eristerappaus
Ikkunat:
3-kertaiset, puu-alumiini
Väliseinät (huoneistojen välillä):
Betonia 180 mm
Väliseinät (huoneistojen sisällä):
Kipsilevyseinät, puu- tai teräsrunko + ääneneristevilla
Vesikatto:
Harja-, pulpetti- tai tasakatto; kumibitumikermi tai pelti

Lämmitys:
Kaukolämpö + vesikiertopatterit/lattialämmitys
Viemärit ja vesijohdot:
PP-muovia ja kuparia/komposiittia/PEX
Ilmanvaihto:
Keskitetty tai huoneistokohtainen koneellinen tulo-poisto + LTO, ei jäähdytystä

2020-luvun kerrostalon sisäilmaston olosuhteet

2020-luvun kerrostalon sisäilman laatu ja olosuhteet:

Ääneneristys (puhe)
Ääneneristys (askeleet)*
Vähäiset sisäilmariskit
Ilman vaihtuvuus (kesä)
Ilman vaihtuvuus (talvi)
Tasainen sisälämpötila

*Joustavan lattiapäällysteen käyttäminen parantaa askeläänteneristävyyttä.


2020-luvun kerrostalon hyvät ja huonot puolet

2020-luvun kerrostalon hyviä ja huonoja puolia ovat:

+ Matalissakin taloissa on hissi.

+ Asunnossa on iso lasitettu parveke.
+ Asunnossa on normaalia korkeammat huoneet.
+ Olohuone on isojen ikkunoiden ansiosta valoisa.
+ Tilat ovat esteettömiä.
+ Pesuhuone on iso.
 
+ Rakenteet eivät sisällä kosteus- ja sisäilmariskejä.
+ Rakenteet eivät sisällä asbestia tai haitta-aineita.

+ Hyvä ääneneristys.

– Rakennus on usein vuokratontilla, mikä lisää asumiskustannuksia.
– Pohjaratkaisu saattaa olla epäkäytännöllinen.
 
– Suunnittelu- tai rakentamisen aikana tapahtuneet virheet tulevat yleensä esille asunnon ensimmäisen omistajan aikana.
 
– Asunto on kesällä kuuma – koneellisessa ilmanvaihdossa ei ole jäähdytystä.
– Ilmanvaihdon toiminnassa on välillä ongelmia, mikä voi tehdä asunnosta erittäin alipaineisen.

2020-luvun kerrostalojen merkittävimmät riskit

2020-luvun kerrostalo ei sisällä riskirakenteita tai merkittäviä rakenteellisia riskejä, yleisimmät riskit liittyvät rakentamisen aikana tapahtuneisiin virheisiin tai huolimattomuuteen. 2020-luvun kerrostalouudiskohteen yleisimpiä riskejä ovat:

  • Eristerapatun julkisivun vauriot.
  • Julkisivuliitosten ja -pellitysten virheellisestä toteutustavasta johtuvat vesivahingot.
  • Parvekeliitosten vuotaminen.
  • Rakentamisen aikana kastuneet rakennusmateriaalit, kuten ulkoseinien lämmöneriste ja ikkunoiden puiset apukarmit – asuinkohteet rakennetaan yleensä ilman sääsuojaa.
  • Kastuneiden apukarmien mikrobivauriot.
Uudet asuinkerrostalot rakennetaan yleensä ilman sääsuojia.

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö
    Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit