2010-luvun kerrostalo
|

2010-luvun kerrostalot

2010-luvun kerrostalot ovat sisäosiltaan betonielementtirakenteisia. Julkisivuissa on paljon vaihtelua – suosittuja olivat sekä maalatut, rapatut, puhtaaksimuuratut että levytetyt julkisivut. Parvekkeet ovat isoja, avaria ja lasitettuja. Vesikattona on voitu käyttää näyttävää jyrkkää harjakattoa.

Yhteiskunta ja rakentaminen 2010-luvulla

2010-luvulla isojen kansainvälisten yritysten vaikutusvalta kasvoi entisestään. Kannettavat tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet tulivat lähes jokaiseen kotiin. Sosiaalisesta mediasta tuli osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Tekoäly ja nanoteknologia kehittyivät. Huoli ilmastonmuutoksessa lisääntyi erityisesti nuorten keskuudessa.

Suomessa talouskasvu oli 2010-luvulla heikohkoa vaikkakin mm. peliala synnytti uusia suomalaisia miljonäärejä. Iso osuus työvoimasta menetettiin suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Vuosikymmenen lopulla puhkesi Koronaviruspandemia, joka oli monelle ihmiselle ensimmäinen todellinen kriisi koko elämän aikana.

Kaupunkien keskusta-asuminen kasvatti suosiotaan. Asuntomarkkinoilla elettiin ensimmäistä kertaa historiassa nollakorkojen aikaa. Asuntojen hinnat, etenkin kasvukeskuksissa, nousivat ja asuntosijoittamisesta tuli hyvää bisnestä. Uusien kerrostaloasuntojen määrä kasvoi hurjaa vauhtia saavuttaen huippulukeman vuosikymmenen lopussa. Korkeiden tornitalojen määrä lisääntyi ja vuosikymmenen lopulla Helsinkiin valmistui myös Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä.

2010-luvun kerrostalo
2010-luvun kerrostaloissa värikkäät levyjulkisivut olivat suosittuja. Kuva Helsingin Ruoholahdesta.

2010-luvun kerrostalon arkkitehtuuri ja asuntosuunnittelu

2010-luvun kerrostalo edustaa nykyarkkitehtuuria. Rakennusten koossa, muodossa ja ulkonäössä on hurjasti vaihtelua.

Julkisivuissa puhtaaksimuurattu tiili sekä rappaus (eristerappaus) yleistyivät. Vuosikymmenelle ominaista olivat myös eriväristen ja vaihtelevien levy- ja lasijulkisivujen käyttö. Elementtijulkisivuissa väribetoni oli yleistä, mutta elementtisaumojen määrä pyrittiin rajoittamaan minimiin isoja elementtejä käyttämällä. Julkisivuihin haettiin kolmiulotteisuutta erilaisten esim. kuutiomaisten ulokkeiden avulla ja kaarevat sekä muut erikoisen muotoiset talot yleistyivät. Parvekeulokkeista saatiin kevyemmän näköisiä riippuvien parvekkeiden avulla.

Rakentajien keskuudessa yleistyi korkeiden ikkunoiden käyttäminen erityisesti olohuoneessa. Ikkuna saattaa yltää lattiasta kattoon asti tai ikkunan alle saattaa olla jätetty matala pätkä seinää lämpöpatterin takia. Isojen ikkunoiden lähellä voi aistia vetoa erityisesti, jos ikkunan alla ei ole patteria. Ahtaan täydennysrakentamisen takia, näköala ikkunasta saattaa kuitenkin olla suoraan naapurin seinään.

Kattomuotona on tavallisesti harja-, pulpetti- tai tasakatto. Käytetyt kattomuodot vaihtelevat aikaisempaa enemmän. Epäsymmetristen tai erittäin jyrkkien harjakattojen suosio alkoi kasvaa. Jyrkissä vesikatoissa käytettiin peltikatetta ja tasakatoissa kumibitumikermiä.

Huonekorkeus on tavallisesti 250–280 cm. Useat rakentajat käyttivät noin 270 cm:n huonekorkeutta. Huoneistojen pohjamuodoissa on paljon vaihtelua, osin rakennusten vaihtelevan muodon takia, ja osin yksilöllisesti suunniteltujen huoneistojen lisääntymisen takia. Pohjat on tavallisesti suunniteltu käytännöllisiksi ja hyvin toimiviksi.

Huoneistossa on lähes poikkeuksetta avokeittiö. Kylpyhuoneet ovat esteettömyyden takia isoja ja avaria. Kylpyhuoneiden seinä- ja lattiapinnat ovat laatoitetut, muovimattolattia ovat harvinaisia. Huoneistosauna on yleinen. Huoneistoparveke on iso ja lasitettu kauttaaltaan. Ranskalaiset parvekkeet, viherkatot ja kattoterassit alkoivat yleistyä.

Porrashuoneen porrasaskelmat ovat usein mosaiikkibetonia, mutta lepo- ja sisääntulotasot muovimatolla tai -laatoilla päällystettyä betonia. Hienoimmissa taloissa nekin voi olla päällystetty mosaiikkibetonilaatoilla. Porrashuoneen kattopinnat on päällystetty akustiikkalevyillä, mikä vähentää porrashuoneista asuntoihin kantautuvaa melua. Hissi rakennettiin esteettömyyden takia myös mataliin kerrostaloihin.

2010-luvun kerrostalo
Värikkäitä julkisivuja Helgissä 2010-luvulla valmistuneissa kerrostaloissa.

2010-luvun kerrostalon rakenteet

2010-luvun kerrostalon rakenteiden osalta ei tapahtunut merkittävää muutosta aikaisempaan. Lämmöneristekerroksia paksunnettiin vuonna 2010 tiukentuneiden määräysten takia.

Perustukset routasuojattiin EPS- tai XPS-lämmöneristeellä. Huonosti kantavalla maalla perustusten painuminen estettiin betoni- tai teräspaalujen avulla. Salaojat tehtiin kaksinkertaisista muoviputkista. Putket tuli asentaa anturan alapinnan alapuolelle. Perusmuurit ja sokkeli on valettu betonista tai kasattu betonielementeistä. Perusmuuri on kosteus- ja lämmöneristetty ulkopuolelta. Ulkopuolisena kosteuseristyksenä käytettiin kumibitumikermiä ja lämmöneristeenä EPS- tai XPS-levyjä (paksuus 150–250 mm). Perustusrakenteiden alapuolisiin kapillaarikatkoihin alettiin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Sokkelin lämpökatkona on usein sokkelihalkaisu, jossa betonisokkelin sisään asennettiin valuvaiheessa lämmöneristeeksi EPS tai XPS.

Alapohjat tehtiin maanvaraisena betonilaattana tai ontelolaatoista (tuulettuva rossipohja). Lämmöneristeenä käytettiin EPS-levyjä. Lämmöneristekerroksen paksuus maanvaraisissa alapohjissa oli 100–200 mm ja 200–250 ryömintätilallisissa alapohjissa

Väli- ja yläpohjat tehtiin ontelolaatoista. Välipohjissa ei yleensä käytetty askeläänieristettä. Yläpohja lämmöneristettiin laatan yläpuolelta joko mineraalivillalla (400–550 mm) tai erityisesti tasakatoissa kevytsoralla (>750 mm). Lämmöneristeen alle asennettiin yleensä höyrynsulku.

Kaikki huoneistojen väliset seinät olivat paksuja (~180 mm) betoniseiniä ja niiden ääneneristävyys on hyvä. Kaikki huoneistojen sisäseinät ovat kevyitä, puu- tai teräsrunkoisia ja levytetty kipsilevyillä. Märkätilojen seinät saatettiin muurata harkoista. Väliseinien sisälle on asennettu ääneneristevilla.

Ulkoseinät kasattiin joko betonisandwichelementeistä tai vain sisäkuori tehtiin elementeistä ja ulommat osat rakennettiin paikan päällä. Lämmöneristeenä käytettiin yleensä mineraalivillaa (paksuus ≥ 200 mm), mutta myös mm. fenolieristettä kokeiltiin joissakin kohteissa. Betoninen tai tiilistä muurattu julkisivu tehtiin hyvin tuulettuvana. Julkisivun taustalla käytettiin yleensä vähintään 30 mm tuuletusrakoa. Suoraan lämmöneristeen päälle tehty eristerappaus oli myös yleinen. Eristerapattu rakenne on vaurioherkkä ja kuivumiskyvyltään heikko.

Ikkunat ovat yleensä puuta ja alumiinia, sisäänaukeavia 3-lasisia ja 2-puitteisia lämpölasisisäpuitteella varustettuja. Ikkunoiden ja seinien välissä tilkkeenä on polyuretaanivaahto.

Peltikatteen alle asennettiin yhä useammin aluskate. Erilaiset kattoterassit ja viherkatot yms. kattotasot tehtiin käännettyinä kattorakenteina, joissa vesikate on lämmöneristeen alapinnassa.

2010-luvun puukerrostalo
Vuonna 2019 valmistunut puukerrostalo Joensuussa.

2010-luvun kerrostalon järjestelmät

2010-luvun kerrostalon lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen keskuslämmitys, teräksiset patterit ovat ikkunoiden alla. Asunnossa saattaa myös olla vesikiertoinen lattialämmitys. Lämpöjohdot ovat terästä tai komposiittia, lattialämmitysputket ovat muovia (PEX). Rakennus on liitetty kaukolämpöön.

Viemäriputket ovat PP-muovia (polypropeenia) ja käyttövesiputket kuparia, komposiittia tai muovia (PEX).

Asunnossa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavat on tehty pellistä. Lue lisää eri ilmanvaihtojärjestelmien hyvistä ja huonoista puolista täältä.

Alkuperäiset sähkökaapelit (MMJ) on asennettu muovisissa suojaputkissa välipohja- ja seinärakenteiden sisään. Kaikki pistorasiat ovat maadoitettu ja vikavirtasuojattu (pois lukien jääkaapin pistorasia ja valaisinpistorasiat).

2010-luvun kerrostalo Vantaalla
2010-luvun kerrostalo Vantaalla. Rapattu julkisivu ja lasitetut ulkonevat parvekkeet.

Esimerkkirakennus – 2010-luvun kerrostalo

Arkkitehtuuri: Nykyarkkitehtuuri
Huonekorkeus:
250-280 cm
Huoneistoparveke:
Kyllä, lasitettu

Perustusrakenteet:
Betoni, betoni- tai teräspaalut; kellarin maanvastaiset seinät kosteus- ja lämmöneristetty ulkopuolelta (kumibitumi + EPS)
Välipohjat:
Betoninen ontelolaatta+ pintalaatta
Yläpohjat: Betoninen ontelolaatta + lämmöneriste (villa, kevytsora)
Ulkoseinät:
Betonisandwich, sisä- ja ulkokuoren välissä mineraalivillaeriste (>200 mm)
Julkisivu:
Väribetoni, puhtaaksimuurattu tiili, värikäs levy, eristerappaus
Ikkunat:
3-kertaiset, puu-alumiini
Väliseinät (huoneistojen välillä):
Betonia 180 mm
Väliseinät (huoneistojen sisällä):
Kipsilevyseinät, puu- tai teräsrunko + ääneneristevilla
Vesikatto:
Harja-, pulpetti- tai tasakatto; kumibitumikermi tai pelti

Lämmitys:
Kaukolämpö + vesikiertopatterit/lattialämmitys
Viemärit ja vesijohdot:
Muovia ja kuparia, alkuperäiset
Ilmanvaihto:
Koneellinen tulo-poisto
Sähköt:
Alkuperäiset

2010-luvun kerrostalon sisäilmaston olosuhteet

2010-luvun kerrostalon sisäilman laatu ja olosuhteet:

Ääneneristys (puhe)
Ääneneristys (askeleet)*
Vähäiset sisäilmariskit
Ilman vaihtuvuus (kesä)
Ilman vaihtuvuus (talvi)
Tasainen sisälämpötila

*Joustavan lattiapäällysteen käyttäminen parantaa askeläänteneristävyyttä.


2010-luvun kerrostalo Joensuussa
2010-luvun tiilijulkisivuinen ja betonirakenteinen kerrostalo Joensuussa. Lasitetut parvekkeet.

2010-luvun kerrostalon hyvät ja huonot puolet

2010-luvun kerrostalon hyviä ja huonoja puolia on listattu alla.

+ Matalissakin taloissa on hissi.

+ Asunnossa on iso lasitettu parveke.
+ Asunnossa voi olla normaalia korkeammat huoneet.
+ Olohuone on isojen ikkunoiden ansiosta valoisa.
+ Tilat ovat esteettömiä.
+ Pesuhuone on iso.
 
+ Rakenteet eivät sisällä merkittäviä kosteus- ja sisäilmariskejä.
+ Rakenteet eivät sisällä asbestia tai haitta-aineita.

+ Hyvä ääneneristys.

– Rakennus on usein vuokratontilla, mikä lisää asumiskustannuksia.
 
– Ulkoseinien eristerappaus on lyhytikäinen rakenne.
– Julkisivuliitoksissa ja -pellityksissä on usein puutteita.
– Isojen ikkunoiden lähellä voi aistia vetoa.
 
– Asunto on kesällä kuuma – koneellisessa ilmanvaihdossa ei ole jäähdytystä.

2010-luvun kerrostalon merkittävimmät riskit

2010-luvun kerrostalossa ei yleensä ole merkittäviä riskejä. Taloyhtiön vastuulle kuuluvat yleisimmät rakenteelliset riskit 2010-luvun kerrostalossa ovat:

  • Eristerapatun julkisivun vauriot.
  • Julkisivuliitosten ja -pellitysten virheellisestä toteutustavasta johtuvat vesivahingot.

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö
    Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit