Tasakatto ilman kallistuksia on riskirakenne.
| |

Tasakatto ilman kallistuksia

Tasakatto ilman kallistuksia on pientalojen riskirakenne, jota käytettiin lähinnä 1970-luvulla. Täysin tasainen kattopinta oli funktionalististen ihanteiden mukainen rakenne. Nykyään rakenne on harvinainen, koska katto todettiin toimimattomiksi jo pian talon valmistumisen jälkeen. Suuri osa tasakatoista on muutettu harja- tai aumakatoiksi yleensä 1980- tai 1990-luvulla.

Ensimmäiset tasakatot tehtiin täysin tasaisina, ilman minkäänlaista hallittua sadeveden poistumista. Sadevesi jäi seisomaan katteen päälle pitkäksi aikaa, mikä lisäsi kattovuotojen riskiä merkittävästi. Lisäksi vesikatteen ja yläpohjan lämmöneristeen välistä saattoi puuttua riittävä tuuletusrako, jolloin rakenteeseen joutunut kosteus ei päässyt kuivumaan pois. Yläpohjarakenne voitiin tehdä ilman höyrynsulkua, mikä lisäsi vaurioriskiä entisestään.

Nykyään käytetyt tasakatot eivät ole tasaisia, vaan katteen pinta kallistaa kohti katon keskellä olevia kattokaivoja.

Tasakatto ilman kallistuksia on riskirakenne.
Täysin tasainen kattorakenne ilman tuuletusta on riskirakenne.

Riskirakenteen käyttökohteet

Riskirakenteeksi miellettävää tasakattoa ilman kallistuksia käytettiin lähinnä pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot). Kerrostalojen tasakattoihin tehtiin yleensä sisäpuolinen vedenpoisto.

Riskirakenteen käyttövuodet

Ensimmäisiä tasakattoisia pientaloja alettiin rakentaa jo 1930-luvulla funktionalismin myötä, mutta rakenne jäi tällöin kuitenkin usein vain haaveeksi.

Tasakatot yleistyivät pientaloissa vasta 1970-luvulla. Virheellisesti suunnitelluissa tasakatoissa oli alkuvaiheessa paljon ongelmia, minkä takia niiden maine kärsi. 1980-luvulla pientaloihin ei enää tasakattoja juuri tehty.

Alla on esitetty virheellisesti toteutetun tasakaton riskirakenteen yleisyys eri vuosikymmeninä rakennetuissa pientaloissa. Punainen väri tarkoittaa, että riskirakenteen käyttö oli yleistä ja oranssi väri, että käyttö oli tavallista.

Riskirakenteen tunnistaminen

Riskirakenteen tunnistaa katolle kiipeämällä – jos katto on täysin tasainen ja ilman kattokaivoja/räystäskouruja, on kyseessä riskirakenne. Monet katot saattavat maanpinnalta tarkasteltuna näyttää tasakatoilta, mutta todellisuudessa ne ovat loivia pulpetti- tai harjakattoja, joissa räystäskourut ovat piilotettu kattorakenteen sisään.

Vesikatteen alapuolista tuulettumista voi arvioida rakennekuvista (leikkauskuva tai yläpohjan rakennetyyppi), mutta yleensä se selviää vasta rakennetta avaamalla. Avaus kannattaa yleensä tehdä alakautta, ettei riko vesikatetta.

Riskirakenteen merkittävimmät riskit

Pientaloissa (omakotitalot, paritalot ja rivitalot) 1970-luvulla käytetyt tasakattojen riskirakenteet sisältävät runsaasti kosteus- ja sisäilmariskejä, joista merkittävimpiä ovat:

  • Sadevesi ja lumi eivät pääse poistumaan katolta puuttuvien kallistusten takia.
  • Alun perin käytetyn vesikatteen (kattohuopa) laatu on heikko ja kiinnitystapa väärä.
  • Vesikatteen läpiviennit, kuten kattoikkunat, vuotavat.
  • Yläpohjarakenteesta puuttuu höyrynsulku, jolloin sisäilman kosteus pääsee lämmöneristekerrokseen.
  • Matala ja vaakasuuntainen kattorakenne tuulettuu huonosti, jolloin kosteus ei pääse poistumaan.
  • Rakenteen sisään päässyt kosteus voi aiheuttaa laho-/mikrobikasvua lämmöneristeessä tai puurungossa.

Riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys

Alla olevassa kuvaajassa on esitetty pientaloissa käytetyn tasakaton riskirakenteen vaurioitumisen todennäköisyys. Data perustuu asuntokauppojen kuntotarkastusten yhteydessä vuosina 2016-2020 tehtyihin havaintoihin.

Riskirakenteen vaurioriskiä pienentävät asiat

Tasakaton kosteus- ja mikrobivaurioitumisen riskiä pienentävät mm. seuraavat seikat:

  • Kalteva kattopinta ja toimiva sadevedenpoisto.
  • Vanhan bitumikermin uusiminen nykyaikaiseksi kumibitumikermiksi.
  • Vähäiset läpivientikohdat vesikatolla (esim. ei kattoikkunoita).
  • Vesikatteen ja yläpohjan lämmöneristeen väliin jätetty ilmarako.
  • Yläpohjarakenteen alareunaan lisätty höyrynsulku (esim. muovi).

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö
    Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit