pönttöuuni
|

Lämmitys eri vuosikymmeninä

Esihistoriallisissa rakennuksissa (kota/maja) lämmiteltiin polttamalla nuotiota rakennuksen keskellä.

Keskiajalla savutupaan kasattiin iso sisäänlämpiävä kivikiuas. Kiukaaseen ei tehty savupiippua (hormi), vaan kiukaan lämmityksestä syntynyt savu täytti tuvan. Savutupia oli maaseudulla asuinkäytössä aina 1900-luvun alkuun asti.

Savutuvan kiviuuni
Savutuvan kiviuuni Helsingin Seurasaaressa.

Lämmitysjärjestelmät uudella ajalla

Savuhormilliset takkauunit yleistyivät keskiajan jälkeen. Hormin ansiosta savu ei enää aiheuttanut terveyshaittoja sisätiloissa, mutta iso osa puunpoltosta syntyneestä lämmöstä karkasi savun mukana ulos. Lämpöä paremmin varaavia kaakeliuuneja tuli käyttöön 1700-luvulla. 1800-luvun pientalojen ja kerrostalojen kaikkien asuinhuoneiden sisänurkkiin muurattiin uuni (huonekohtainen uunilämmitys).

Huonekohtainen uunilämmitys säilyi pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä pitkälle 1900-luvulle asti.

pönttöuuni
1900-luvun alun pönttöuuni.

Lämmitysjärjestelmät 1900-luvun alussa

1900-luvun alussa työlään ja runsaasti lattiapinta-alaa tuhlaavan uunilämmityksen rinnalle tuli keskuslämmitys, joka kerrostaloissa yleistyi 1910-luvulta alkaen ja pientaloissa muutama vuosikymmen myöhemmin. 1920-luvun kerrostaloihin ja 1950-luvun pientaloihin lisättiin keskuslämmitys yleensä jo rakennusvaiheessa.

keskuslämmityksen yleistyminen asunnoissa
Keskuslämmityksen yleistyminen asunnoissa.*

*Kuvaajan data: Heikkonen, E. 1971. Asuntopalvelukset Suomessa 1860-1965.

Aikaisemman huonekohtaisesta lämmitysjärjestelmästä poiketen keskuslämmityksessä kaikkien huoneiden lämmöntuotanto tapahtui keskitetysti yhdessä paikkaa, yleensä kellarissa. Lämpö tuotettiin alkuvaiheessa edelleen puita tai kerrostaloissa yleensä koksia polttamalla.

Yleisimmäksi lämmönjakotavaksi vakiintui vesikiertoinen järjestelmä, jossa keskitetysti lämmitetty vesi kierrätettiin lämpöputkia pitkin ikkunoiden alle sijoitettuihin lämpöpattereiden. Ensimmäiset lämpöpatterit olivat valurautaa ja lämpöjohdot takorautaa. Teräslevypatterit yleistyivät 1930-luvun kerrostaloissa ja teräksiset lämpöjohdot 50-luvulla.

valurautainen patteri
Valurautapatteri vuoden 1930 asuinkerrostalossa.

Ensimmäisiä vesikiertoisia lattialämmityksiä alettiin märkätiloihin asentaa toisen maailmansodan jälkeen. Lattialämmitys liitettiin tavallisesti kupariputkilla lämpimään käyttövesiverkostoon.

Lämmitysjärjestelmät 1900-luvun lopussa

Öljylämmitys yleistyi 1950-luvun lopulla ja oli aina 70-luvun energiakriiseihin asti uudiskohteiden yleisin järjestelmä. Öljyn myötä kiinteiden polttoaineiden käyttö väheni merkittävästi. Öljylämmitys oli erittäin suosittu erityisesti 1960-luvun kerrostaloissa ja pientaloissa.

Öljysäiliö
Öljysäiliöt.

1970-luvun öljykriisit romahduttivat öljylämmityksen suosion ja kiinnostus muita järjestelmiä kohtaan alkoi kasvaa. Ensimmäisiä maalämpö- ja aurinkoenergiajärjestelmiä saatettiin rakentaa jo 1970-luvulla pientaloihin. Aina 1970-luvun loppuun asti saatettiin lämpöputkien eristämiseen käyttää asbestipitoisia tuotteita.

aurinkopaneeleita katolla
Aurinkopaneeleita katolla.

Pientaloihin tehtiin 1980– ja 1990-luvulla yleensä suora sähkölämmitys. Suoran sähkölämmityksen taloissa ei käytetty vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää, vaan jokaiseen huoneeseen asennettiin oma sähköpatteri. 1980– ja 1990-luvun kerrostalot liitettiin kaukolämpöön.

sähköpatteri
Pientalon sähköpatteri.
Kerrostalon kellarissa oleva kaukolämmön lämmönjakokeskus 1990-luvulta.

Vesikiertojärjestelmissä teräksisten lämpöjohtojen rinnalle tulivat muoviputket 80-luvulla. Öljylämmitys koki hetkellisesti uuden kukoistuksen 80-luvun lopulta lähtien, kun öljyn hinta laski jälleen.

Lämmitysjärjestelmät 2000-luvulla

2000-luvulle tultaessa maalämpö sekä erilaiset lämpöpumppujärjestelmät alkoivat kasvattaa suosiotaan. Öljylämmityksen suosio hiipui lopullisesti, kun öljyn hinta nousi uudelleen. Öljyn lisäksi myös sähkön hinta nousi vuosi vuodelta.

Vesikiertoinen lattialämmitys yleistyi ja lämpöpattereiden määrä väheni. Lattialämmityksen kytkeminen käyttöveteen kiellettiin vuonna 2007 ja rättipatterien kytkeminen vuonna 2017.

Lämmityspatteri
Nykyaikaisia lämmityspattereita.

Oletko ostamassa tai myymässä taloa ja pohdit asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämistä? Lue kattava artikkeli (ostajan ja myyjän opas) asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällöstä, joka vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko tarkastus pakollinen? Milloin tarkastus kannattaa tilata? Miksi tarkastus kannattaa tehdä? Mitä tarkastus sisältää? Millainen on hyvä tarkastus? Kuinka kauan tarkastus kestää? Millainen on hyvä kuntotarkastaja? Kuinka paljon tarkastus maksaa?

Lue myös: Asbesti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin asbestia on käytetty? Milloin asbestin käyttö kiellettiin? Missä asbestia on käytetty? Mistä tietää onko talossa asbestia? Pitääkö asbesti poistaa? Onko asbesti vaarallista? Onko asbestikartoitus pakollinen? Saako asbestipurun tehdä itse?

Lue myös: Kreosootti asuinrakennuksissa – kattava opas, jossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Milloin kreosoottia on käytetty? Missä kreosoottia on käytetty? Mistä tietää onko talossa kreosoottia? Pitääkö kreosootti poistaa? Onko kreosootti vaarallista?

Lue myös: Mitkä ovat riskeihin tai vaurioihin viittavia havaintoja asuntonäytöllä?

Julkaisun kirjoittaja

  • Kasper Käyhkö

    Kasper on rakennusten asiantuntija, jonka erikoisalaa ovat mm. kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen ja korjaaminen. Työasioissa voit olla häneen yhteydessä alla olevien linkkien kautta.

Samankaltaiset artikkelit