
Tietoa eri aikakausien rakennuksista
Omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalot Suomessa
Sivuston sisältö
Sivusto sisältää tietoa eri vuosikymmenten asuinrakennuksista Suomessa. Asuinrakennuksilla tarkoitetaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuja omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja ja kerrostaloja.
Julkaisuihin on kerätty tietoa eri vuosikymmenten talojen riskeistä, riskirakenteista, sisäilmaston olosuhteista sekä hyvistä ja huonoista puolista. Lue esimerkiksi kirjoittamamme kattava opas asbestista ja opit mitä asbesti on, missä asbestia on sekä miksi sitä on käytetty. Opit tunnistamaan asbestin oireet ja mitä altistuminen voi aiheuttaa. Käymme myös läpi asbestin käyttövuodet ja milloin asbesti kiellettiin.
Lisäksi julkaisuissa kerrotaan kyseisellä vuosikymmenellä rakentamiseen vaikuttaneista yhteiskunnallisista asioista, lainsäädännöstä, arkkitehtuurista sekä eri rakenteista ja järjestelmistä, joita rakennuksissa on tavallisesti käytetty. Sivustolta löytyy lisäksi tietoa mm. eri rakenteiden ja järjestelmien historiasta sekä luettelo eri riskirakenteista.
Tällä hetkellä voimassa olevat rakentamista koskevat määräykset löytyvät Ympäristöministeriön sivuilta.
Sivuston tarkoitus
Sivusto on tarkoitettu kaikille eri-ikäisistä rakennuksista kiinnostuneille. Sivuston tarkoituksena on toimia opetusmateriaalina tuleville rakennusten asiantuntijoille sekä erityisesti kasvattaa vanhojen talojen omistajien sekä tulevien ostajien tietoutta rakennukseen liittyen. Talokauppojen osapuolten tulisi ennen kauppoja tiedostaa kaikki rakennuksessa olevat riskit, jotta myöhemmiltä yllätyksiltä vältytään – tämä on erittäin tärkeää sekä ostajan että myyjän kannalta.
Sivuston yhtenä tavoitteena on osaltaan edesauttaa sitä, että mahdollisimman monilta taloudellisesti ja henkisesti raskailta talokauppariidoilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä – riitojen ennaltaehkäisy on paras keino niiden välttämiseen.
Asunto-osakeyhtiömuotoisissa rakennuksissa rakenteet ja järjestelmät kuuluvat yleensä taloyhtiön vastuulle, mutta kiinteistöissä vastuu niistä on asunnon omistajalla. As Oy -asuntojen kauppaa säätelee asuntokauppalaki ja kiinteistökauppoja (omakotitalot) maakaari.
Omakotitalon myyjän kannalta on erittäin tärkeää, että rakennuksen riskirakenteet, niiden kunto sekä muut riskit ovat tiedossa ennen kauppojen syntymistä. Tällöin myyjä voi nukkua yönsä rauhassa, koska lain mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka oli tiedossa ennen kaupan syntymistä.
Antoisia lukuhetkiä!
Valitse tarkasteltava rakennustyyppi
TAI
Valitse tarkasteltava aihealue
Rakentaminen
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Aenean diam dolor, accumsan sed rutrum vel, dapibus et leo.
Sisäilmasto
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Aenean diam dolor, accumsan sed rutrum vel, dapibus et leo.
Uusimpia julkaisuja
-
Vanhan talon ostaminen – Huomioi nämä asiat!
Tässä julkaisussa on tuotu esille vinkkejä, joiden avulla kiinteistökauppariitoja (=talokauppariidat)…
-
Asuntokaupan kuntotarkastus – opas ostajalle ja myyjälle
Omakotitalokauppoja tehdään vuosittain noin 10 000–20 000, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja isommissa…
-
Radon rakennusten sisäilmassa
Radon on keuhkosyöpää aiheuttava kaasu, jota voi päästä sisäilmaan maaperästä. Tässä julkaisussa on vastattu useimpiin radoniin liittyviin kysymyksiin.
-
Kosteusvaurioitunut rakennus
Talon tai asunnon paljastuminen ”hometaloksi” on monelle pelottava ja ahdistava ajatus. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin kosteus-, mikrobi- ja homevaurioihin liittyviin kysymyksiin.
-
Sivustolla käytetyt lähteet
Tässä julkaisussa on lueteltu sivuston kannalta merkittävimpiä lähteitä, kuten lakeja, kirjoja, julkaisuja, väitöskirjoja sekä ohjekortteja.
-
Asbesti rakennuksissa
Asbestia on käytetty erilaisissa rakennusmateriaaleissa Suomessa vuosien 1910–1993 aikana. Tässä julkaisussa on pyritty vastaamaan useimpiin asbestiin liittyviin kysymyksiin.
-
Kreosootti rakennuksissa
Kreosoottia on vanhoissa rakennuksissa käytetty vedeneristykseen. Sen on todettu olevan terveydelle haitallista. Julkaisussa vastataan useimpiin kreosoottiin liittyviin kysymyksiin.
-
Omakotitalon riskirakenteet
Lista omakotitaloissa, pari- ja rivitaloissa käytetyistä riskirakenteista. Riskirakenteet ovat yleisiä erityisesti ennen 2000-lukua rakennetuissa pientaloissa.
-
Vino yläpohja ilman tuuletusta
Vino vesikatteen suuntainen tuulettumaton yläpohja on yleinen riskirakenne erityisesti rintamamiestaloissa ja sitä vanhemmissa 2-kerroksisissa omakotitaloissa.
-
Kaksoisbetonilaatta-alapohja
Kaksoisbetonilaatta-alapohja, jossa laattojen välissä lämmöneristeenä on lastu- tai mineraalivilla, on pien- ja kerrostaloissa käytetty riskirakenne.
-
Puurunkoinen ulkoseinä ilman tuuletusta
Tiiviillä pinnoitettu puurunkoinen seinä, jossa julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, on riskirakenne, joka on tavallinen mm. rintamamiestaloissa.
-
Tiiviillä päällystetty betonialapohja
Tiiviillä (esim. muovimatto) päällystetty lämmöneristämätön maanvarainen betonilaatta on erityisesti kellareissa käytetty riskirakenne.
-
Vanha hirsirakenteinen ulkoseinä
Ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsiulkoseinä on yleinen riskirakenne, joka löytyy lähes kaikista ennen 1930-lukua rakennetuista omakotitaloista.
-
Loiva vesikatto ilman tuuletusta
Loiva vesikatto ilman toimivaa tuuletusta on yleinen riskirakenne, jota on käytetty sekä pientaloissa että kerrostaloissa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.
-
Kantava betonialapohja puukorokelattialla
Alapohjan kantavan betonilaatan päälle tehty puinen lattiarakenne ilman laatan alla olevaa eristystä on pientaloissa ennen 2000-lukua käytetty riskirakenne.
-
Kellarin seinä ilman vedeneristystä
Kellarin maanvastaiset, yleensä harkoista muuratut vedeneristämättömät seinät ovat erityisesti 1980…2000-luvuilla pientaloissa käytetty yleinen riskirakenne.
-
Puurossipohja ilman tuuletusta
Huonosti tuulettuva puinen rossipohja on yleinen riskirakenne, jota on käytetty erityisesti ennen toista maailmansotaa rakennetuissa omakotitaloissa.
-
Tasakatto ilman kallistuksia
Tasakatto ilman kallistuksia on pientalojen harvinainen, lähinnä 1970-luvulla käytetty riskirakenne. Tasakatto on usein muutettu harja- tai aumakatoksi.
-
Puurunkoinen tiiliverhottu ulkoseinä
Puurunkoinen tiiliverhoiltu ulkoseinärakenne ilman tuuletusrakoa on yleinen riskirakenne, joka oli käytössä pientaloissa erityisesti vuosina 1960–1990.
-
Lattiapinnan alapuolinen puurunkoseinä
Lattiapinnan alapuolelta alkava puurunkoinen seinä on tavallinen, pientalojen kantavissa sekä huoneistojen välisissä väliseinissä käytetty riskirakenne.
-
Maanvastainen puukoolattu lattia
Maanvastaisen betonilaatan päälle tehty puukoolattu lattiarakenne on pientalojen yleinen riskirakenne, jota käytettiin erityisesti vuosina 1960–1990.
-
Kellarin kattorakenne rintamamiestaloissa
Erityisesti rintamamiestaloissa käytetty kellarin ja 1.kerroksen välinen betonilaatan päälle tehty puukoolattu välipohja on riskirakenne reuna-alueella.
-
Sisäpuolelta eristetty kellarin seinä
Sisäpuolelta eristetyt kellarin seinät ovat yleinen riskirakenne, joka oli käytössä sekä kerrostaloissa että pientaloissa erityisesti vuosina 1940–1990.
-
Valesokkelirakenne eli piilosokkeli
Valesokkeli eli piilosokkeli on yleinen ja tunnetuin riskirakenne, joka löytyy erityisesti 1960…90-luvuilla rakennetuista pientaloista.
-
Ulkoseinärakenteet eri vuosikymmeninä
Pientalojen ulkoseinät olivat hirsirakenteisia aina 1930-luvulla asti. Kerrostalojen ulkoseinät olivat massiivitiilirakenteisia toiseen maailmansotaan asti.
-
Tarkastuslista asuntokauppaan – omakotitalo, paritalo tai rivitalo
Mihin asioihin rakennusalaa tuntematon voi kiinnittää huomiota talokaupoilla? Ohjeet on tarkoitettu omakotitalon, paritalon tai rivitalon asuntonäyttöä varten.
-
Eri ilmanvaihtojärjestelmät
Asuinrakennuksissa on käytössä pääosin kolmea eri ilmanvaihtojärjestelmää: painovoimainen, koneellinen poisto sekä koneellinen tulo ja poisto.
-
2020-luvun kerrostalot
2020-luvun kerrostalossa on puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu, betonielementeistä kasattu sisäkuori sekä näyttävä jyrkkä harjakatto, joka on katettu pellillä.
-
2020-luvun omakotitalot
2020-luvun omakotitalo on moderni, linjakas ja pelkistetyn näköinen. Talo on puurunkoinen, mineraalivillalla eristetty ja lautaverhoiltu pakettitalo.
-
2010-luvun omakotitalot
2010-luvulla omakotitalojen ulkonäkö muuttui modernimpaan suuntaan. Talo on yleensä puurunkoinen ja lautaverhoiltu. Murrettu harjakatto on yleinen.
-
2010-luvun kerrostalot
2010-luvun kerrostalon sisäkuori on betonia, mutta julkisivu saattaa olla rapattu, puhtaaksimuurattu tai levytetyt. Parvekkeet ovat isoja ja lasitettuja.
-
2000-luvun alun kerrostalot
2000-luvun alun kerrostalo on betonielementtirakenteinen. Ulkoseinät ovat betonisandwichelementtejä ja julkisivupintana on väribetoni tai tiililaatta.
-
2000-luvun alun omakotitalot
2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto.
-
1920-luvun kerrostalot
1920-luvun kerrostalon julkisivu on tasaiseksi rapattu tai punatiilistä puhtaaksimuurattu. Ulkoseinät ovat massiivitiili- ja välipohjat betonirakenteiset.
-
1990-luvun kerrostalot
1990-luvun kerrostalo on suurikokoinen, elementeistä kasattu ja sen julkisivua koristavat lasitetut parvekkeet. Vesikattona on harja-, pulpetti- tai tasakatto.
-
1990-luvun omakotitalot
1990-luvun omakotitalo on tiili- tai lautaverhoiltu kaksikerroksinen puutalo. Vesikattona on harjakatto, joka on katettu punaisilla tiilillä.
-
1980-luvun kerrostalot
1980-luvun kerrostalo edustaa postmodernismia. Talon massa on aikaisempaa maltillisempi. Julkisivua koristaa erilaiset ulokkeet. Tasakatosta on luovuttu.
-
1980-luvun omakotitalot
1980-luvun omakotitalo on tyypillisesti puurunkoinen tiili- tai lautaverhottu rakennus. Vesikattona on harja- tai pulpettikatto.
-
1970-luvun kerrostalot
1970-luvun kerrostalo on ruutuelementeistä kasattu tasakattoinen betonineliö. Julkisivua ”koristavat” elementtisaumat sekä pieliseinin tuetut parvekkeet.
-
1940-luvun kerrostalot
1940-luvun kerrostalo on funktionalistinen, ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteiset ja julkisivu on rapattu tasaiseksi tai röpelöiseksi.
-
1970-luvun omakotitalot
1970-luvun omakotitalo on yleensä matala ja väritykseltään tumma. Puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu oli suosittu. Vesikatto näyttää tasakatolta.
-
1960-luvun omakotitalot
1960-luvun omakotitalo on tyypillisesti profiililtaan matala. Julkisivu on lauta- tai tiiliverhoiltu. Vesikatto on loiva harja- tai pulpettikatto.
-
1950-luvun kerrostalot
1950-luvun kerrostalo muurattiin paikan päällä, mutta rapatun julkisivun rinnalle alkoi tulla levyjulkisivuja. Huonekorkeus madaltui vuosikymmenen kuluessa.
-
1960-luvun kerrostalot
1960-luvun kerrostalon runko on paikallavalettu. Tiili-, levy- ja nauhajulkisivut ovat tavallisia. Vesikattona on loiva harja- tai pulpettikatto.
-
1950-luvun omakotitalot
1940-luvun omakotitalo (rintamamiestalo) on rakennettu tyyppipiirustusten pohjalta. Puurunkoiset seinät on verhoiltu laudoituksella. Vesikattona on harjakatto.
-
1900-luvun alun omakotitalot
1900-luvun alun omakotitalo on rakennettu hirsistä luonnonkivisokkelin päälle. Julkisivu on laudoitettu ja vesikatto on harja-, auma- tai mansardikatto.
-
1930-luvun kerrostalot
1930-luvun kerrostalo on funkkishenkinen. Massiivitiiliseinät on rapattu tasaiseksi. Erkkerit ja nauha-/kulmaikkunat ovat yleisiä.
-
1800-luvun lopun kerrostalot
1800-luvun lopun kerrostalo on näyttävän näköinen. Julkisivu on uusrenessanssityylille ominaiseen tapaan rapattu erittäin koristeelliseksi.
-
1940-luvun omakotitalot
1940-luvun omakotitalo on tyyppipiirustusten pohjalta rakennettu rintamamiestalo, jossa on harjakatto. Puurunkoiset seinät on verhoiltu laudoituksella.
-
1930-luvun omakotitalot
1930-luvun omakotitalo on betonisokkelin varaan pystytetty puurunkoinen rakennus, jonka julkisivu on voitu tehdä rapattuna. Vesikattona on jyrkkä harjakatto.
-
1920-luvun omakotitalot
1920-luvun omakotitalo on hirsirakenteinen ja kivi- tai betonisokkelin varaan rakennettu. Julkisivu on laudoitettu ja vesikatto on jyrkkä harjakatto.
-
1900-luvun alun kerrostalot
1900-luvun alun jugendkerrostalon julkisivu on koristeellinen. Ulkoseinät ovat massiivitiili- ja välipohjat hirsi- tai betonirakenteiset.
-
1800-luvun lopun omakotitalot
1800-luvun lopun omakotitalo on luonnonkivistä ladotun sokkelin päälle rakennettu hirsitalo, jonka julkisivu on laudoitettu.
-
Vesikattorakenteet eri vuosikymmeninä
Savutupiin tehtiin hirsirakenteinen harjakatto. Katteena käytettiin tuohia, jotka pysyivät paikoillaan puuriukujen, eli malkojen avulla (malkakatto).
-
Ikkunat eri vuosikymmeninä
Savupirttien seinään saatettiin lisätä pieni puinen luukkuikkuna. Ikkunalasin sijasta käytettiin erilaisia valoa läpäiseviä kalvoja, kuten sian virtsarakkoa.
-
Perustusrakenteet eri vuosikymmeninä
Keskiajalta lähtien savutuvat perustettiin nurkkakivien varaan. Keskiaikaisten kauppaloiden kivitalot muurattiin yhtenäisen luonnonkiviperusmuurin päälle.
-
Väliseinärakenteet eri vuosikymmeninä
Kerrostaloissa väliseinät olivat tavallisesti paksuja tiilimuureja aina 1800-luvun loppuun asti. Kevytrakenteiset väliseinät yleistyivät 1800-luvun lopulla.
-
Lämmitysjärjestelmät tänä päivänä
Uusiutuvan energian hyödyntäminen lämmityksessä lisääntyy vuosi vuodelta. Fossiilisiin polttoaineesiin perustavat lämmitysmuodot poistuvat käytöstä.
-
Vesi ja viemärit eri vuosikymmeninä
Ensimmäisiä nykyaikaisia vesi- ja viemäriputkia asennettiin 1870-luvun lopulla. Ensin huoneistoihin vedettiin kylmävesijohto ja heti perään viemäriputket.
-
Lämmitys eri vuosikymmeninä
Savutuvan kiukaaseen ei tehty savupiippua, vaan kiukaan lämmityksestä syntynyt savu täytti tuvan. Savuhormilliset takkauunit yleistyivät keskiajan jälkeen.
-
Sähköjärjestelmät eri vuosikymmeninä
Ensimmäiset sähkölaitokset perustettiin Suomeen 1880-luvulla, minkä jälkeen sähköä alettiin jakaa tasavirran avulla ja ainoastaan valaistusta varten.
-
Ilmanvaihto eri vuosikymmeninä
Keskiajalla rakennusten ilmanvaihto perustui rakenteiden läpi tapahtuviin ilmavuotoihin. Talonpoikaistaloissa leivinuunin savuhormi toimi poistoilmahormina.
-
Naantalin Asuntomessut 2022
Messualue oli Asuntomessujen historian yksi viihtyisimmistä. Alueella ja kohteissa näkyi luonnon kunni-oittaminen ja luonnonmukainen rakentaminen.
Rakennukset – pysyvä kansallisomaisuutemme
– Alvar Aalto & Mika Waltari 1942